Työnantajalle

Kehitysvammaisuus ja sen vaikutus työn tekemiseen

Kehitysvamma tarkoittaa vaikeutta oppia ja ymmärtää asioita. Osa kehitysvammaisista henkilöistä asuu omassa kodissa, käy töissä ja harrastaa itsenäisesti., mutta he usein tarvitsevat tavallista enemmän aikaa uusien asioiden oppimiseen. Käsitteellinen ajattelu on heille vaikeampaa kuin muille, muttei suinkaan mahdotonta.

  • Toistot ja selkeät ohjeet auttavat uuden oppimisessa.

Kehitysvammaisia on palkkatöissä arviolta noin 600. Arviolta noin 3000 kehitysvammaista henkilöä olisi työllistettävissä oikeanlaisen tuen avulla.                

Suomessa on noin 30 000 työikäistä kehitysvammaista henkilöä. Kaikkien kehitysvammaisten ihmisten taidot eivät riitä palkkatyöllistymiseen, mutta on olemassa ryhmä, joiden haave työllistymisestä on vielä toteutumatta.

Yhä useampi nuori kehitysvammainen suorittaa ammatillisen perustutkinnon ja toivoo opintojen päätyttyä työllistyvänsä. Myös työkeskuksissa työskentelevillä on osaamista, joka palvelee avoimia työmarkkinoita.

Tällä porukalla on paljon annettavaa työmarkkinoille!

Kehitysvamma voi johtua joko syntymää edeltävistä syistä, synnytyksen yhteydessä sattuneista vaurioista tai lapsuusiän sairauksista ja tapaturmista. Osa syistä jää kokonaan selviämättä.

Kehitysvamman aste vaihtelee vaikeasta vammasta lievään oppimisvaikeuteen. Tulee muistaa, että kasvatus, elämänkokemukset, oppiminen ja elinympäristö muovaavat merkittävästi persoonaamme. Jos siis tunnet yhden kehitysvammaisen, tunnet YHDEN kehitysvammaisen. Jokaisen ihmisen työkyky on erilainen.

Yleisimmin palkkasuhteisessa työssä toimivat henkilöt ovat lievästi kehitysvammaisia, mutta tässäkin poikkeus vahvistaa säännön.

  • Lue lisää kehitysvammaisuudesta täältä.
Missä työelämän tehtävissä kehitysvammaisia ihmisiä on?
  • KIINTEISTÖSIHTEERI
  • VARASTOMIES
  • PAKKAAJA
  • AULAPALVELUHENKILÖ
  • TISKARI
  • KEITTIÖAPULAINEN
  • TOIMISTOAPULAINEN
  • PULLOKONEENVASTAAVA
  • HEVI-OSASTON HYLLYTTÄJÄ
  • SIIVOAJA
  • KAHVILA-APULAINEN
  • HUVIPUISTOTYÖNTEKIJÄ
  • LAJITTELIJA
  • VARASTOAPULAINEN
  • POSTITTAJA
  • KOKOAJA
  • TOIMITILAHUOLTAJA
  • HALLIJÄRJESTELIJÄ
  • TUOTTEIDEN HINNOITTELIJA
  • TUOTTEIDEN ESILLEPANIJA
  • LAITOSHUOLTAJA
  • TAPAHTUMATYÖNTEKIJÄ
  • PESULATYÖNTEKIJÄ
  • ASSISTENTTI
  • VAHTIMESTARI
  • TYÖMIES
  • PÄIVÄKERHON HOITOTÄTI
  • MOPOJEN HUOLTAJA

Näissä ja monissa muissa ammateissa toimii kehitysvammainen henkilö. Työ voi olla prosessityötä, avustavia työtehtäviä tai mitä tahansa, jossa työtehtävät ja henkilön osaaminen kohtaavat.

Tärkeää on työtehtävien selkeys

Osa kehitysvammaisista henkilöistä hakee osa-aikaista, jotkut taas kokopäiväistä työtä. Elämäntilanne ja työkyky vaihtelevat työnhakijasta toiseen.

Yhtenä syynä osa-aikatyön hakemiseen ovat toimintakyvyn rajat. Työtä voi olla vaikkapa kahtena päivänä viikossa, kuusi tuntia kerrallaan. Toinen työtunneille rajat asettava tekijä on sosiaaliturva. Suuri osa kehitysvammaisista saa työkyvyttömyyseläkettä, jolloin ansaintaraja on 837,59 e/kk.

  • Erityisammattioppilaitoksissa opiskelevat valmistuvat esimerkiksi kiinteistönhuoltajiksi, varastonhoitajiksi, toimitilahuoltajiksi ja kodinhuoltajiksi.
  • TELMA-koulutuksen* ammatillisessa erityisoppilaitoksessa suorittaneet opiskelevat avustavissa työtehtävissä toimimista varten. Työpaikkoina voivat olla esimerkiksi kaupat, vanhainkodit, varastot, kahvilat sekä kiinteistö-huollon toimipisteet. Kehitysvammaisista aikuisista valtaosa osallistuu kunnan järjestämään työtoimintaan*. Siellä tehdään esimerkiksi erilaisia kokoonpanotöitä, käsitöitä sekä kiinteistö-huolto-, puhtaanapito- ja keittiötehtäviä. Osa työkeskuksissa käyvistä voisi työllistyä avoimille työmarkkinoille, johon työkeskuksessa opitut taidot antavat valmiuksia.

* TELMA-koulutusta, eli Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus järjestetään erityisammattioppilaitoksissa laajaa erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Tavoitteena on rakentaa yksilöllinen polku työelämään.
* Työtoiminta on työkeskuksessa (myös toimintakeskus, päivätoimintakeskus) järjestettyä toimintaa, jonka tarkoituksena on lisätä yhteiskunnallista osallisuutta ja tarjota asiakkaalle päiviin merkityksellistä tekemistä. Kyseessä on kuntien lakisääteisesti tuottama palvelu, joka myönnetään asiakkaalle kehitysvammaisuuden perusteella.

Työvalmentaja tarjoaa tukea työllistämiseen

Kehitysvammaisen henkilön työllistyminen onnistuu parhaiten silloin, kun mukana on työvalmentaja, joka tukee työnhaussa ja tehtävien harjoittelussa.

Työnantajilla on usein kysymyksiä, joihin kaivataan vastauksia ennen kuin työllistämiseen edetään. Työvalmentaja on työnhakijan ohella juurikin se henkilö, joka vastaa näihin kysymyksiin mielellään.

Työvalmentajan palvelut ovat työnantajalle maksuttomia ja heitä työskentelee monissa organisaatioissa, kuten Te-toimistossa, Kelassa, sosiaalihuollon palveluntuottajilla, kuntien vammaispalveluissa tai kuntien tuetun työllistämisen yksiköissä ja oppilaitoksissa.

Työvalmentaja auttaa

Työvalmentaja auttaa esimiestä esimerkiksi:

  • vastaa kysymyksiin osatyökykyisen työllistämisestä, kuten osaamisesta ja työllistämisen tuista
  • etsii tehtävään sopivan henkilön
  • neuvoo työllistämistukien, kuten palkkatuen hakemisessa
  • auttaa työtehtävien muotoilussa
  • on työntekijän mukana perehdytysvaiheessa
  • työsuhteen aikana tukikäynneillä työpaikalla, jolloin voi kysyä mieleen tulevia asioita

Työnhakijaa:

  • pohtimaan omia työllistymisvaihtoehtoja
  • hakemaan työpaikkoja ja valmistelemaan hakemuksia
  • toimii tukihenkilönä haastatteluissa
  • tukena työsuhteen alussa työtehtäviä harjoiteltaessa
  • työssä pysymisessä tukikäynneillä työpaikalla, jolloin voidaan käydä läpi uusia työtehtäviä tai muita työhön liittyviä asioita

Työtehtävien muotoilu

Työvalmentaja voi kartoittaa yrityksessä olevia työtehtäviä, joihin hänen asiakkaillaan olisi ammattitaitoa. Kehitysvammaisen henkilön työllistämisessä voi lähteä liikkeelle selkeistä työtehtävistä ja lisätä niitä sitten, kun edelliset sujuvat.

Työ, johon tarvitaan tekijää voi olla jo olemassa oleva työnkuva. Jos työnkuvaan tehdään muutoksia, puhutaan työn muotoilusta tai räätälöinnistä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi työaikoihin tai työtehtäviin tehtävät mukautukset. Apuvälineet, kuten kännykän muistutukset tai kuvalliset ohjeet työvaiheista voivat olla hyödyllisiä varsinkin alussa, kun työtehtäviä harjoitellaan. Tämänkaltainen työtehtävien selkoistaminen voi hyödyttää myös muuta työyhteisöä, kun työvaiheet ovat helpommin hahmotettavissa ja työteho tätä kautta parantuu.

Työnkuvia voidaan myös luoda. Työpaikoilla voi olla sellaisia työtehtäviä, jotka eivät tunnu kuuluvan kenellekään, mutta jotka täytyy kuitenkin hoitaa. Näistä niin kutsutuista ”jonkun muun töistä” voi muodostua tehtäväkokonaisuus, joka sujuvoittaa monen ihmisen työtä ja vapauttaa aikaa omalle ydintehtävälle.

Kehitysvammaisuus saattaa herättää kysymyksiä työyhteisön jäsenissä varsinkin silloin, jos aikaisempaa kokemusta ei ole. Tärkeintä on avoimuus, jolloin asioista voidaan keskustella kunnioittavaan sävyyn ja rohjetaan kysyä epäselvistä asioista puolin ja toisin. Työharjoittelulla liikkeelle lähteminen voi olla hyvä tapa tutustua työntekijän osaamiseen. Työpaikalla kannattaa olla nimetty tukihenkilö, joka ensisijaisesti osoittaa työtehtävät ja ohjeistaa tehtävien alkuun.

Yhteiskunta tukee työllistämistä

  • Palkkatuki

Jos työnantaja käyttää tavallista enemmän aikaa ohjaukseen, ja työntekijällä on vamma, joka vaikuttaa tehtävistä suoriutumiseen, voi työnantaja hakea hakea palkkatukea.

Kehitysvammaisuuden perusteella myönnetty palkkatuki on yleisimmin 50 % työllistämisen kokonaiskustannuksista ja se myönnetään määräajaksi, enimmillään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Palkkatukea haetaan TE-toimistosta ja työvalmentaja voi auttaa palkkatuen hakemisessa.

Tuki on aina määrärahasidonnainen, harkinnanvarainen ja perustuu työnhakijan palvelutarpeisiin, minkä vuoksi sen suuruus ja kesto määrittyy tapauskohtaisesti.

  • Työolosuhteiden järjestelytuki

Kun työntekijän terveydentila edellyttää työvälineitä tai kalusteita, muutostöitä tai apua toiselta työntekijältä, voidaan hakea työolosuhteiden järjestelytukea TE-toimistosta. Myös tämä tuki on palkkatuen tavoin määrärahasidonnainen ja harkinnanvarainen

  • Työllistämisen kuntalisät

Työllistämisen kuntalisät vaihtelevat kunnittain. Lisätietoa saat oman alueesi työvalmentajalta tai kunnan työllistämisyksiköstä

  • Työvalmentajan palvelut ovat yrityksille maksuttomia.

Työvalmentajat antavat neuvoja ja konkreettista tukea epäselvissä asioissa tarvittaessa koko työsuhteen ajan.

Haluaisin työllistää kehitysvammaisen työntekijän, miten voisin tavoittaa hänet?

Suomessa alueelliset erot kehitysvammaisten työllistämisessä ovat suuria.

Kehitysvammainen henkilö tarvitsee työllistymiseensä useimmiten tukea ja kunnissa järjestetään tuettua työllistymistä* hyvin vaihtelevasti eri puolilla Suomea.

Alla on listattu yleisimpiä yhteydenottotahoja, joiden kautta saat lisätietoa osatyökykyisistä työnhakijoista.

  • Kehitysvammaliiton Palkkaamo -toiminta (Lisätietoa: Simo Klem, työllistymisen asiantuntija, simo.klem(at)kvl.fi, p. 040 905 1837)
  • Kuntasi tuetun työn* yksikkö
  • Erityisammattioppilaitokset
  • Työ- ja elinkeinotoimisto
  • Kunnan vammaispalvelu ja kunnassa toimivat työkeskukset
  • Kehitysvammahuollon palveluntuottajat

*Tuettu työllistyminen, tuettu työ tai tuetun työllistymisen palvelu on tapa tukea vammaisten- ja osatyökykyisten työllistymistä palkkatyösuhteeseen.

Onnistuneita työllistämistarinoita

Työnantajalle kehitysvammaisen henkilön palkkaamisen syyt ovat moninaisia. Parhaimmillaan työllistäminen on osaavan tekijän rekrytoimista ja samalla yhteiskuntavastuun kantamista.

Työllistettävälle itselleen se on poikkeuksetta mahtava asia, sillä palkkatyön saaminen ei ole itsestäänselvyys erityistä tukea tarvitsevalle henkilölle. Tarkoituksena on löytää työlle tekijä, jonka työpanos on palkan arvoinen. Näin tulee olla myös tässä tapauksessa, eikä ketään tulisi työllistää ”maskotiksi”.

Työllistämisestä voi olla hyötyä myös koko työyhteisölle. Tehtävien purkaminen osiin tai kuvalliset ohjeet voivat selkeyttää työvaiheita myös muille. Jos tehtävänkuva kootaan ”silppu-työstä”, voi muilta työntekijöiltä vapautua aikaa ydintehtävän hoitamiseen. Silpputyö on työtä, josta muut voivat luopua tai joka pitää hoitaa, mutta jonka hoitamiseen kenelläkään ei tunnu olevan aikaa.

Monimuotoinen työyhteisö on yritykselle voimavara. Se, että ymmärrämme mahdollisimman monesta näkökulmasta tapoja olla ja tehdä asioita on merkityksekästä myös liiketoiminnalle, kuten sille että ymmärrämme eri asiakasryhmien tarpeita.

Työ on osallisuuden areena ja liittymiskohta ympäröivään yhteiskuntaan

Koska kehitysvammainen henkilö tarvitsee usein toisten tukea, hän saa sitä osakseen niin asumisessa kuin muussakin päivittäisessä toiminnassa, kuten kunnan järjestämässä työtoiminnassa* käydessään. Muiden kehitysvammaisten kanssa oleminen on monesti tärkeä ja mieluinenkin osa arkea ja tutussa porukassa toimiminen tuo turvaa. Toisaalta halu toimia myös muissa ympäristöissä voi juurikin tästä syystä olla suuri. Tämän vuoksi meille muille tavalliset asiat, kuten työpaikan saaminen ihan tavallisesta työpaikasta voi olla kehitysvammaiselle henkilölle maailman tärkein asia.

Tämän sivuston tarkoitus on kannustaa yrityksiä palkkaamaan kehitysvammaisia työntekijöitä. Suomessa kehitysvammaisten palkkatyössä toimiminen vaihtelee merkittävästi alueittain. Tämä johtuu siitä, että kehitysvammaiset tarvitsevat useimmiten apua työllistymiseen ja on kuntakohtaista, kuinka paljon tämän ryhmän työllistymistä edistäviin palveluihin on haluttu panostaa.

Arviolta 2300 suomalaista kehitysvammaista tekee avotyötä. Avotyöntekijä tekee yrityksessä tavallisia työtehtäviä. Kyseessä ei kuitenkaan ole työsuhde, vaan työpanoksesta saa korkeintaan 12 euron suuruisen päiväkorvauksen, eikä se kerrytä eläkettä tai muita työsuhteeseen kuuluvia etuuksia.

Kannustamme työnantajia lähtemään liikkeelle työharjoittelun avulla, jos tilanne on toiselle tai molemmille osapuolille uusi ja halutaan varmistaa työn sujuminen ja kemioiden kohtaaminen. Toivomme kuitenkin, etteivät työharjoittelut venyisi ja muodostuisi lopulta palkattomiksi avotyösuhteiksi.

* Työtoiminta on työkeskuksessa (myös toimintakeskus, päiväkeskus) järjestettyä päiväaikaista toimintaa, jonka tarkoituksena on lisätä yhteiskunnallista osallisuutta ja tarjota asiakkaan päiviin merkityksellistä tekemistä. Kyseessä on kuntien lakisääteisesti tuottama palvelu, joka myönnetään asiakkaalle kehitysvammaisuuden perusteella

Onnistuneen rekrytoinnin muistilista työnantajalle

Kun pohdit kehitysvammaisen työllistämistä
  • Tarkista, että rekrytointi lähtee todellisesta tarpeesta, johon haluat osaavan työntekijän.
  • Työn tulee olla hyödyllistä ja tuottavaa.
  • Tee asiasta työyhteisön yhteinen. Pohtikaa yhdessä työtehtäviä.
  • Selvitä kuntasi työllisyys- ja vammaispalveluista taho, joka vastaa kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisestä.
Työhaastattelussa
  • Kysy rohkeasti sinua askarruttavista asioista.
  • Kysy työvalmentajalta selvennystä, jos jokin asia jää askarruttamaan.
  • Pyri näkemään kehitysvamman taakse. Keskity olennaiseen, eli henkilön osaamiseen.
Työsuhdetta solmiessa
  • Jos henkilön työkyky on alentunut, voit hakea palkkatukea tai muuta työllistämistukea. Hyödynnä työvalmentajan ammattitaitoa, sillä hänen palvelunsa ovat sinulle maksuttomia.
Lisätietoa 

Tekstilähde:

Tekstilähde Mahdollista!-opaskirjasarjasta.

Lähteitä:

Vesala, H. Klem, S. ja Ahlstén, M. (2015) Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013 – 2014. Kehitysvammaliiton selvityksiä 9.

Kehitysvammaisten tukiliitto ry. Avotyötoiminta.