Työelämäsanastoa

Tuettu työllistyminen, tuettu työ, palkkatyö

Tuettu työllistyminen tai tuettu työ tarkoittaa palkkatyötä tavallisella työpaikalla. Työntekijä ja työnantaja solmivat työsuhteen ja tekevät työsopimuksen. Työntekijälle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Tuetussa työssä on tukena työhönvalmentaja, joka tukee sekä työntekijää että työnantajaa.

Tuetussa työssä on noin 400 - 500 kehitysvammaista.

Työhönvalmennus, työhönvalmentaja, työvalmentaja

Työhönvalmennus auttaa kehitysvammaisia työllistymään palkkatyöhön. Työhönvalmennusta antaa työhönvalmentaja tai työvalmentaja, joka toimii linkkinä tukea tarvitsevan työntekijän ja hänen työnantajansa välillä.

Työntekijää työhönvalmentaja auttaa esim. työnhaussa, työsuhdeneuvotteluissa ja työtehtävien oppimisessa. Työnantajaa työhönvalmentaja tukee esim. sopivan työntekijän etsimisessä, työtehtävien räätälöinnissä, työntekijän perehdytyksessä sekä tukien hakemisessa.

Työhönvalmennuksen määrä ja laatu räätälöidään tapauskohtaisesti. Työhönvalmentajan tuki on tarvittaessa pysyvää. Työhönvalmennusta järjestävät kunnat ja kuntayhtymät, TE-toimistot ja Kela.

Avotyötoiminta, avotyö, tuettu työtoiminta

Avotyö on työtoiminnan toteutusmuoto, jossa palvelua saavat asiakkaat sijoitetaan työskentelemään tavallisille työpaikoille. Toisinaan avotyötoiminnasta käytetään myös käsitettä tuettu työtoiminta.

Avotyöntekijä on työtoimintapalvelua saava asiakas. Avotyöntekijällä ei ole työsopimusta eikä sen mukaisia etuja (esim. palkallinen vuosiloma). Perinteisesti on ajateltu, että avotyöntekijä ei ole työsuhteessa työnantajaansa. Tämä käsitys on kuitenkin haastettu työoikeudellisessa tutkimuksessa, jonka mukaan avotyötoiminnassa täyttyvät työsuhteen tunnusmerkit.

Avotyöntekijä ei saa työstään palkkaa, vaan kunta maksaa hänelle työosuusrahaa (keskimäärin 7 euroa päivässä).

Avotyötoiminnassa on yli 2000 kehitysvammaista henkilöä. Avotyötoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista.

Työtoiminta

Työtoimintaa järjestetään useimmiten eri toimijoiden (kunnat, kuntayhtymät, säätiöt jne.) ylläpitämissä, kehitysvammaisille suunnatuissa työ- ja toimintakeskuksissa. Työtoiminnassa olevat asiakkaat tekevät esim. keittiö-, siivous- ja ulkotöitä, tekstiilitöitä sekä erilaisia alihankintatöitä.

Työtoiminnassa oleva henkilö on palvelua saava asiakas. Hänellä ei ole työsopimusta. Perinteisesti on ajateltu, että työtoiminnassa oleva henkilö ei ole työsuhteessa työnantajaansa. Tämä käsitys on kuitenkin haastettu työoikeudellisessa tutkimuksessa, jonka mukaan työtoiminnassa täyttyvät työsuhteen tunnusmerkit.

Työtoiminnasta ei makseta palkkaa, vaan kunta maksaa osallistujille työosuusrahaa (keskimäärin 5 euroa päivässä).

Työtoimintapäivien määrästä sovitaan yksilöllisesti. Työtoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista.

Päivätoiminta

Päivätoiminta on pääasiassa vaikeimmin vammaisille henkilöille tarkoitettua viriketoimintaa. Sen tavoitteena on rytmittää arkea ja ylläpitää toimintakykyä. Päivätoiminnan sisältö suunnitellaan asiakkaan yksilöllisten tietojen, taitojen ja kokemusten pohjalta.

Päivätoiminnassa olevalle henkilölle voidaan maksaa työosuusrahaa. Päivätoimintaa järjestetään työ- ja toimintakeskuksissa, joissa voidaan järjestää myös työtoimintaa.

Päivätoimintapäivien määrä sovitaan yksilöllisesti. Päivätoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista.

Työosuusraha

Työosuusraha on kunnan maksama avustus, jota maksetaan toimintakeskuksessa järjestettävään työtoimintaan tai avotyötoimintaan osallistuville kehitysvammaisille.

Työosuusrahaa saavat henkilöt eivät ole työsuhteessa. Työosuusraha on avustus, ei korvaus tehdystä työstä (vrt. palkkatyö). Työosuusraha ei kerrytä henkilön työeläkettä.

Työosuusraha on 0-12 euroa päivässä. Toimintakeskuksessa järjestettävästä työtoiminnasta työosuusrahaa maksetaan keskimäärin 5 euroa, avotyötoiminnasta keskimäärin 7 euroa päivässä. Työosuusrahan suuruuden päättää kunta.

Työkokeilu

Työkokeilussa henkilö tekee kokeiluluonteisesti työtehtäviä tavallisella työpaikalla. Työkokeilussa voi esim. tutustua työelämään ja kokeilla erilaisia ammatteja ja työtehtäviä.

Työkokeilun ajalta ei makseta palkkaa, vaan työttömyysetuutta ja kulukorvausta. Työkokeiluun voi päästä henkilö, joka on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Työkokeiluun voi päästä myös Kelan ammatillisena kuntoutuksena.

Palkkatuki

Työnantaja voi saada palkkatukea kehitysvammaisen työntekijän palkkaamiseen. Palkkatuki on työnantajille tarkoitettu rahallinen korvaus siitä, että työntekijän vamma tai sairaus vaikuttaa työtehtävistä suoriutumiseen.

Palkkatukea voi saada sekä kokoaikaiseen että osa-aikaiseen työhön. Sitä voidaan myöntää sekä toistaiseksi voimassa olevaan että määräaikaiseen työsuhteeseen, myös oppisopimuskoulutukseen.

Palkkatuki on harkinnanvaraista ja määrärahasidonnaista. Tuen suuruus ja kesto määritellään yksilöllisesti.

Työolosuhteiden järjestelytuki

Työnantaja voi saada työolosuhteiden järjestelytukea, jos työhön palkattavan tai työssä jo olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää esim. uusia työvälineitä tai kalusteita, muutostöiden tekemistä työpaikalla tai toisen työntekijän apua työssä.

Työvälineiden hankintaan tai työpaikan muutostöihin tukea voi saada enintään 4 000 euroa henkilöä kohden. Korvausta toisen työntekijän antamasta avusta voi saada enintään 20 työtunnille kuukaudessa, enintään 18 kuukauden ajan. Tuki maksetaan jälkikäteen.

Työkyvyttömyyseläke

Kansaneläkelaitos maksaa työkyvyttömyyseläkettä henkilölle, jonka työkyky on alentunut esim. vamman takia. Suurin osa kehitysvammaisista on työkyvyttömyyseläkkeellä.

Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi ansaita enintään takuueläkkeen määrän, joka on 976,59 euroa kuukaudessa (2024). Tällöin palkka ei vaikuta eläkkeeseen. Jos työntekijä ansaitsee kuukaudessa 976,59 euroa tai enemmän, hän voi jättää eläkkeensä lepäämään eli tauolle. Eläkkeen voi jättää lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Tuettu oppisopimus, tuettu oppisopimuskoulutus

Oppisopimuskoulutus on työpaikoilla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitosten järjestämillä tietopuolisilla opinnoilla. Oppisopimuskoulutuksen tavoitteena on ammatillisen perustutkinnon, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaminen.

Tuettu oppisopimuskoulutus sisältää opiskelijan tarvitsemia tukimuotoja. Tukitoimet auttavat opiskelijaa ammattitaidon hankkimisessa ja tutkinnon suorittamisessa. Tukea voi saada työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, tietopuolisiin opintoihin ja/tai tutkinnon suorittamiseen.

Opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma. Opintojen sisältö, kesto ja tukimuodot määräytyvät yksilöllisesti. Opiskelijan tuen tarve arvioidaan mahdollisuuksien mukaan jo hakeutumisvaiheessa. Tarvittavat tukimuodot huomioidaan oppisopimuskoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Työnantaja maksaa opiskelijalle työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisen palkan. Jos oppisopimuskoulutettava on työtön, työnantaja voi hakea TE-toimistosta palkkatukea.