Työtoiminta

Video: "Työtoimintaa Hempankaaressa" (Kehitysvammaisten Tukiliitto).

Kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille tarjotaan työtoimintaa kuntien, kuntayhtymien, säätiöiden ja yksityisten toimijoiden ylläpitämissä työ- ja toimintakeskuksissa. Työtoimintaa järjestetään kehitysvammaisten erityishuoltolain tai sosiaalihuoltolain perusteella. Työtoiminnassa tai työllistymistä tukevassa toiminnassa on noin 9 000 kehitysvammaista nuorta ja aikuista.

Työtehtävät

Työtoiminta on yleensä tekstiili- ja puutyötä sekä yrityksille alihankintana tehtävää kokoonpanoa ja pakkaustyötä. Työkeskusten sisäisiä toimintoja, kuten keittiötöitä, kiinteistönhuollon tehtäviä ja siivoustehtäviä hoidetaan myös työtoimintana. Työtoiminnan ohella toimintakeskusten työpäivään voi kuulua esimerkiksi liikuntaa ja aikuisopiskelua.

Työaika ja työosuusraha

Työtoiminnan työaika määräytyy aina yksilöllisesti. Osa työtoimintaan osallistuvista tekee töitä viitenä päivänä viikossa, osa harvemmin. Myös työpäivän pituus voi vaihdella yksilöllisesti. Työtoiminnasta maksetaan työosuusrahaa, joka on 0-12 euroa päivässä, keskimäärin 5 euroa päivässä. Työosuusraha ei ole veronalaista tuloa, mikäli sitä maksetaan enintään 12 euroa päivässä. Työosuusrahan määrästä päättää työkeskus ja työkeskusta ylläpitävä organisaatio. Yleensä työntekijä maksaa toimintakeskukselle ylläpitomaksun esimerkiksi lounaasta ja kahvista. Ylläpitomaksu voi olla korkeampi kuin työosuusraha.

Kuljetukset

Kuljetuksen työ- tai toimintakeskukseen maksaa palvelun järjestäjä. Jos työtoiminta järjestetään erityishuoltolain perusteella, maksaja voi olla kunta tai kuntayhtymä. Jos toiminta järjestetään sosiaalihuoltolain perusteella, kuljetuksia ei järjestetä eikä makseta.

Työterveyshuolto

Kehitysvammaisten työtoimintaan sovelletaan työturvallisuuslakia, jonka myötä sovellettavaksi tulee myös työterveyshuoltolaki. Työtoiminnan piirissä olevat kehitysvammaiset henkilöt ovat näin ollen oikeutettuja työterveyshuollon nk. pakolliseen sisältöön. Työterveyshuoltolain 12 § määrittelee työterveyshuollon pakolliseen sisältöön kuuluvaksi mm. terveystarkastukset, esim. työpaikkakäynnein toteutettavat työn ja työolosuhteiden turvallisuuden selvittäminen ja arviointi sekä tarvittaessa toimenpide-ehdotukset työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin. Työterveyshuollon nk. pakollisen sisällön lisäksi työnantaja voi järjestää työntekijöille sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja.

Lomat

Työtoiminnasta ei kerry lomia samalla tavalla kuin työsuhteisesta palkkatyöstä. Työtoiminnassa loma-ajat määräytyvät usein työkeskusten ohjaajien lomien mukaan.

Työtoiminta pähkinänkuoressa

  • työ- tai toimintakeskuksissa
  • kehitysvammaisten erityishuoltolain tai sosiaalihuoltolain perusteella
  • työosuusraha 0 - 12 e / päivä, keskimäärin 5 e / päivä
  • työtoiminnassa tai työllistymistä tukevassa toiminnassa noin 9 000 henkilöä

Työtoimintaa tulee uudistaa

Viime vuosina on käyty paljon keskustelua kehitysvammaisten palkkatyöstä sekä työ- ja päivätoiminnasta. Kehitysvamma-alan toimijat katsovatkin, että työtoiminnan järjestelmä tulee uudistaa. Tilalle tarvittaisiin joustava, erilaisia vaihtoehtoja ja urapolkuja tarjoava järjestelmä, jossa yksilön tarpeet, toiveet ja koulutus otetaan huomioon.

Työtoiminnan yhtenä haasteena on luoda siitä riittävän yksilöllistä, jotta henkilön omat yksilölliset taidot ja tarpeet pääsisivät esille. Työtoiminta on tällä hetkellä yleensä ryhmämuotoista toimintaa, jossa yksilöllisiä taitoja ei pystytä riittävästi huomioimaan.

Keskustelua on käyty siitä, että työtoiminnan tulisi kuntouttaa ja johtaa mahdollisuuksien mukaan palkkatyöhön, mutta käytännössä tämä ei toteudu. Työtoiminta ei toimi väylänä työmarkkinoille, vaan usein työuran päätepysäkkinä.

Sosiaalihuollon palveluista työvoimapalveluiden piiriin on päästävä helpommin. Siksi tarvitaan selkeämpi työnjako sosiaalihuollon ja TE-toimistojen kesken siitä, kenelle kuuluu työkyvyttömyyseläkkeellä olevien vammaisten henkilöiden työllistymisen tukeminen.

Siirtymisen työtoiminnasta palkkatyöhön tulee olla useammalle mahdollista. Tämä edellyttää muun muassa tuetun työllistymisen työhönvalmennuspalvelun saamista lainsäädäntöön ja kaikkien kuntien toiminnaksi.

Kehitysvammaisten ihmisten työvoimapotentiaali on arviolta noin 3 000 henkilöä.

Työ- ja päivätoimintaa arvioidaan tällä hetkellä monella eri taholla. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on perustanut erillisen työn ja päivätoiminnan valiokunnan pohtimaan uudenlaisia ratkaisuja.

Työtoiminnan uusia malleja

Työtoiminnan järjestämiseen uudella tavalla on olemassa hyviä malleja niin Suomessa kuin ulkomailla. Suomessa edelläkävijöitä ovat olleet esimerkiksi Lyhty ry Helsingissä ja OmaPolku ry Tampereella. Näissä paikoissa on haluttu lähteä tekemään asioita toisella tavalla. Työtoiminnasta on tehty työpajatyyppistä. Toiminnan lähtökohtana on yksilöllisyys ja jokaisen omien vahvuuksien tukeminen.

Lyhty ry on vuonna 1993 perustettu yleishyödyllinen yhdistys, joka tarjoaa aikuisille kehitysvammaisille asumis-, työpaja- ja oppimispalveluja. Työpajoja ovat Tekstiilityöpaja Luovilla, Kulttuuripaja Valo ja Ulkotyöpaja Lato. Esimerkiksi Kulttuuripaja Valossa työskennellään esittävän taiteen parissa, tuotetaan Marginaaliklubia ja ylläpidetään äänitysstudiota ja Radio Valo -internet-media-asemaa. Työpajat antavat tilaisuuksia yksilöllisiin tekoihin, yhteistyöhön alan muiden ammattilaisten kanssa ja monipuolista liikkuvaa toimintaa Suomessa ja ulkomailla.

Myös tamperelaisessa OmaPolku ry:ssä lähtökohdaksi on otettu yksilöllisesti räätälöity työ- ja päivätoiminta. OmaPolussa on taide-, media- ja arkipajoja. Yhdistyksen taustalla on aktiivisia omaisia, jotka halusivat rakentaa uudenlaista palvelua erityistukea tarvitseville kehitysvammaisille nuorille ja heidän perheilleen. Vanhempia tuetaan vertaistukiryhmissä. Lisäksi projekteissa valmennetaan myös syrjäytymisriskissä olevia nuoria, joilla on neurologisia pulmia. Toiminnan lähtökohtiin kuuluvat jatkuva oppiminen ja luovuuden tukeminen.