Vammaiset maahanmuuttajat

Suomessa elää arviolta 7300–11000 vaikeasti vammaista maahanmuuttajaa. Jollain tapaa toimintarajoitteisia maahanmuuttajia on lähes 55000. Luvuista puuttuvat vammaiset paperittomat siirtolaiset, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. (THL 2019)

Vammaiset henkilöt ovat taustoiltaan erilaisia. He ovat moninkertaisesti syrjitty ryhmä, sillä he kokevat ulkopuolisuuden tunnetta yhteiskunnassa sekä vammaisuutensa vuoksi että usein etnisen taustansa vuoksi.

Tämän sivun linkkipankista löydät sivustoja vammaisuuteen, vammoihin ja maahanmuuttoon liittyen monilla eri kielillä.

Sivulla on myös tietoa vammaisten maahanmuuttajien kanssa töitä tekevistä järjestöistä, hankkeista sekä monikielisiä palvelunumeroita. Tietoa on myös suomalaisesta yhteiskunnasta ja paljon muusta.

Linkkipankki on suunniteltu yhteistyössä Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilman kanssa.

  • Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma (Vammaisfoorumi) edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden maahanmuuttajien oikeuksia ja yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Hilma palvelee kaikkia vamma- ja kieliryhmiä valtakunnallisesti. Vammaisten maahanmuuttajien kanssa työskentelevät saavat myös neuvoja ja tukea työhönsä Hilmasta. Koulutus- ja kokemusasiantuntijapalvelut ovat osa Hilman toimintaa. Hilman sivuilla on materiaalia, jota kehitetään ja tuotetaan myös yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
  • Tukikeskus Hilman YouTube-kanava.
  • Moniheli ry:n sivuilla on maahanmuuttajien omia järjestöjä.
  • Poweria!-hankkeessa (Kehitysvammaisten palvelusäätiö) tuettiin monikulttuuritaustaisia, lievän kehitysvamman tai muun syyn vuoksi tukea tarvitsevia ihmisiä löytämään oma opiskelu- ja työelämäpolku.
  • Yhteistyöllä parempi yhteisö -hanke (Monik ry) tukee maahanmuuttajataustaisia vammaisia henkilöitä ja heidän läheisiään palveluiden tavoittamisessa ja omien voimavarojen vahvistamisessa. Hanke edistää yhdenvertaisuutta kouluttamalla monikulttuuristen yhteisöjen ja järjestöjen edustajia levittämään tietoa vammaisten ihmisten osallisuudesta yhteisöissään. Hanke parantaa myös vammaistoimijoiden valmiuksia kohdata vammaisia maahanmuuttajia kouluttamalla kuntapalveluita, järjestöjä ja muita toimijoita tunnistamaan vammaisten maahanmuuttajien erityistarpeita. Toiminta-alueita ovat Vantaa, Helsinki ja Espoo. Hanke edistää monikulttuuristen vammaisten ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Henkilöstö tarjoaa palveluneuvontaa ja ohjausta englanniksi, somaliksi ja suomeksi. Lue juttu Monik Vantaa ry:stä Ketju-lehdestä.
  • Pakolaisneuvonta: Lakineuvontaa (maksullinen). Pakolaisneuvonnan paperittomuuteen keskittyvän lakimiehen (maksuton) puhelinneuvonta-aika: maanantaisin klo 14–16 numerossa 045 2377 104. Kysymyksiä voi lähettää myös sähköpostitse: paperittomat(at)pakolaisneuvonta.fi.
  • Maahanmuuttovirasto Migri: Poikkeaminen kielitaitoedellytyksestä. Kielitaitoedellytyksestä voidaan poiketa, jos et pysty terveydentilasi tai aisti- tai puhevammasi vuoksi täyttämään vaatimusta suomen tai ruotsin kielen tai suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen vähintään tyydyttävästä osaamisesta.
  • Suomen Pakolaisapu ry. Suomen suurin pakolais- ja siirtolaiskysymyksiin erikoistunut asiantuntijajärjestö.
  • Global Clinic. Tietoa paperittomien terveyspalveluista.

Tietoa omaishoidosta videoina

Tietoa vammoista ja sairauksista videoina

Kirjallisia materiaaleja

Tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta

Lasten kasvatus ja vanhemmuus

Nuoret

  • Minua kuullaan -hankkeessa (2018-2020) kehitetyt Hyvän elämän kortit auttavat nuorta tekemään omaa elämäänsä koskevia valintoja. Korttien avulla nuori voi pohtia itselleen tärkeitä asioita ja tutustua itseensä. Millainen on nuoren omannäköinen, hyvä elämä? Kielet: suomi, ruotsi, arabia, englanti, somali, venäjä.

Puhelinneuvonta

Kielikysymykset

Turvallisuus, väkivalta ja rikokset

asiasanat: kehitysvammainen, maahanmuuttaja, vieraskielinen, kehitysvammaisuus