Terveydenhuolto

Perusterveydenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä kehitysvammaiset henkilöt käyttävät ensisijaisesti yleisiä terveyspalveluja.

• Suurelle osalle kehitysvammaisista ihmisistä perusterveydenhuollon palvelut ovat riittäviä, kunhan henkilö saa tarvittaessa palveluiden käyttöön tukea. Tärkeää on myös luoda pitkäjänteinen lääkäri-potilassuhde.
• tästä linkistä löydät neuvoja kehitysvammaisen henkilön kohtaamiseen sosiaali- tai terveydenhuollossa.

Suurimmalla osalla kehitysvammaisista ihmisistä eliniän odotteet ovat yhtä pitkät kuin muillakin ihmisillä. Riskit sairastua tyypillisiin kansansairauksiin koskevat myös kehitysvammaisia ihmisiä. Perusterveydenhuollossa on tärkeää tehdä terveydentilan seurantaa ja puuttua varhaisessa vaiheessa esim. kohonneeseen verenpaineeseen tai sokeriarvoihin.

Erityispalveluita tarvitaan edelleen

Vamman diagnosointi ja kehityksen seuranta vaativat usein erityisosaamista, jota perusterveydenhuollolta ei voi aina odottaa. Mikäli kehitysvammaisella henkilöllä on todettu jokin oireyhtymä, saattaa siihen liittyä kohonnut alttius tiettyihin sairauksiin. Näitä on osattava seurata. Hyvä esimerkki tästä on Downin syndroomaan liittyvä alttius sairastua kilpirauhasen vajaatoimintaan.

Kehitysvammaisuuden rinnalla esiintyy keskimääräistä useammin muita erikoissairaanhoitoa vaativia terveydellisiä ongelmia. Mahdollisen epilepsian hoito ja seuranta edellyttää kontaktia neurologiin. Liikkumisen vaikeudet voivat aiheuttaa tarvetta lääkinnälliseen kuntoutukseen. Näkö- ja kuuloaistin mahdolliset vajavuudet on tärkeätä selvittää.

Suomessa on pitkään koulutettu kehitysvammalääkäreitä, jotka ovat pääsääntöisesti työskennelleet kehitysvammalaitosten poliklinikoilla. Laitosten purun myötä kehitysvammalääkäreiden työnkuva muuttuu enemmän lähipalveluja tukevaksi toiminnaksi.