Lait

Kehitysvammaisia ihmisiä ja vammaisen henkilöiden perheitä sekä vammaispalvelujen järjestämistä koskevia keskeisiä lakeja ovat

  • perustuslaki (1999/731)
  • hallintolaki (2003/434)
  • sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettu laki (2000/812)
  • kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki (1977/519)
  • laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (1987/380)
  • laki omaishoidon tuesta (2005/937)
  • sosiaalihuoltolaki (2014/1301) sekä sosiaalihuoltolaki (1982/710) 27 d § ja 27 e § pykälien osalta (vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta, vammaisten henkilöiden työtoiminta)
  • laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (1992/734).

Uusi vammaispalvelulaki

Lakiuudistusta, joka koskee vammaispalveluita sekä kehitysvammapalveluita on valmisteltu pitkään.

Viime vaalikauden lopulla säädetyn uuden vammaispalvelulain piti tulla voimaan 1.10.2023.

Eduskunta äänesti 27.9.2023 vammaispalvelulain voimaantulon siirtämisestä. Uusi voimaantulopäivä on 1.1.2025.

Petteri Orpon hallitus perusteli voimaantulon siirtämistä sillä, että näin pystytään tarkentamaan lain soveltamisalaa ja arvioimaan paremmin lakiuudistuksen vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksiin sekä hyvinvointialueiden talouteen. 

Voit seurata lakiuudistuksen tilannetta Sosiaali- ja terveysministeriön sivulta.

Vammaispolitiikka ja ajattelutapojen muutos

Vammaispolitiikka ja ajattelutapojen muutos

Ihmisarvo on jakamaton. Jokaisella on oikeus päättää omaa elämäänsä koskevista asioista. Kehitysvammaisen ihmisen tulisi voida osallistua yhteiskunnan toimintaan.

YK:n vammaisia henkilöitä koskeva yleissopimus

YK:n vammaisia henkilöitä koskeva yleissopimus

Yleissopimuksen keskeiset periaatteet ovat yksilön itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus, vammaisten henkilöiden osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan sekä esteettömyys ja saavutettavuus.