Syömisen haasteita

Kehitysvammaisuuteen ja harvinaissairauksiin voi liittyä monenlaisia fysiologisia, anatomisia sekä sosiaalisia tekijöitä, jotka voivat rajoittaa eri tavoin syömistä ja nautitun ravinnon imeytymistä ja hyväksikäyttöä elimistössä ja/tai jotka tekevät ruokailutilanteista muuten haasteellisia.

Ravitsemustilaan, ruokailutilanteeseen ja syömiseen liittyviä haasteita:

  • Motoriikan vaikeudet, jotka vaikeuttavat syömisen omatoimisuutta.
  • Haasteet käsien käytössä.
  • Vaikeus löytää hyvä ja turvallinen ruokailuasento.
  • Apuvälineiden tarve / vääränlaiset ruokailuvälineet.
  • Haasteet ja häiriöt käytöksessä ja sopeutumisessa.
  • Kommunikoinnin haasteet.
  • Ruoka vallankäytön välineenä.
  • Pelko syömistä, tukehtumista tai esim. ruoan lämpötilaa kohtaan.
  • Heikko keskittymiskyky.
  • Haluttomuus syödä.
  • Vastenmielisyydet eli aversiot ruoka-aineita tai ruokailutilannetta kohtaan.
  • Aistien yli- tai aliherkkyydet sekä aistivammat.
  • Vaikeudet ruoan pureskelussa ja/tai nielemisessä.
  • Väsyminen ruokailun pitkittyessä tai esimerkiksi iltaa kohden.
  • Dementia (monia muutoksia toimintakyvyssä, aistitoiminnoissa ja muistissa).
  • Hampaiston ja suun ongelmat, kuten
    • kuiva suu tai suun kuivuminen, jotka vaikeuttavat mm. nielemistä
    • ientulehdus, joka haittaa mm. purentaa
    • hoitamattomat hampaat.
  • Kielen ulostyöntäminen.
  • Runsas kuolaaminen tai limaneritys (ks. nesteen tarve).
  • Mahdolliset puremis-, oksennus- tai yökkäämisrefleksit.
  • Hengitystieongelmat, jotka vaikeuttavat hengitystä ruokaa nautittaessa.
  • Liitännäissairaudet, kuten
    • refluksitauti eli mahan sisällön nouseminen ylös ruokatorveen
    • ummetus
    • ruoansulatuskanavan pitkäaikaisongelmat
    • tulehdukset, jotka voivat esimerkiksi heikentää ruoan siedettävyyttä tai imeytymistä
    • CP-vamma tai pakkoliikkeet, jotka lisäävät merkittävästi energiankulutusta ja lisäävät vajaaravitsemuksen riskiä
    • psykiatriset sairaudet, jotka voivat puolestaan aiheuttaa
      • ruokahaluttomuutta
      • laihtumista ja alipainoa
      • vajaaravitsemusta
      • painonlisääntymistä ja ylipainoa
      • suun kuivumista
      • vääriä luuloja ruoan turvallisuudesta.

Toiveena ja haasteena onkin löytää kehitysvammaiselle ja harvinaisesti sairaalle yksilöllisesti sopiva

  • ruokailuasento
  • ruokailutapa
  • ruoan rakenne ja juoman sakeus
  • ateriarytmi
  • annoskoko
  • ruoan energiatiheys
  • ruokavalion ravitsemuksellinen riittävyys.

Näiden asioiden huomioonottaminen voi helpottaa syömistä ja tehdä ruokailusta entistä turvallisemman. Läheisillä, alan ammattilaisilla sekä mahdollisella hoitohenkilökunnalla on suuri vastuu erityisryhmien ravitsemuksesta ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista! Voit lukea näistä asioista lisää Ruokahalu ja sen parantaminen -sivulta.

Ikääntyvien ravitsemuksessa on osittain samoja piirteitä kuin joillakin kehitysvammaisilla ja harvinaisesti sairailla henkilöillä.