Asumisen vaihtoehtoja
Jokaisella ihmisellä on omia mieltymyksiä, mitä hyvä ja kodikas asuminen on. Jollekin ihmiselle on tärkeää, että saa asua kaupungissa. Toinen haluaa asua lähellä luontoa maaseudulla.
Asumisen tukipalvelut ja asumismuoto määräytyvät pitkälti sen mukaan, kuinka paljon tukea henkilö tarvitsee asumisessaan ja jokaipäiväisissä toimissaan.
Kehitysvammaisen henkilön asuminen on hyvin järjestettävissä omassa asunnossa. Moni kehitysvammainen toivoo asumista omassa asunnossa, joko yksin tai itse valitsemansa kumppanin kanssa. Lue lisää kehitysvammaisten asumiseen liittyvistä toiveista.
Yksi vaihtoehto on hankkia normaalista asuntokannasta tavallinen vuokra- tai omistusasunto, johon räätälöidään henkilön tarvitsemat tukipalvelut. Hyviä esimerkkejä tällaisesta tavasta järjestää kehitysvammaisten asumista löytyy monista maista, mm. Isosta-Britanniasta ja Ruotsista. Lue lisää maailmalla kehitetyistä ratkaisuista.
Asumisen erilaisia vaihtoehtoja ovat muun muassa:
- asuminen omassa joko vuokra- tai omistusasunnossa, täysin itsenäisesti
- asuminen omassa asunnossa henkilökohtaisen avun tai muun tukimuodon turvin
- asuminen omassa asunnossa asuntolan tai ryhmäkodin läheisyydessä siten, että ko. yksikön henkilökunnalta saa apua (tuettu asuminen, asuntoryhmä)
- ryhmäasuminen asumispalveluyksikössä (asuntola, ryhmäkoti), jossa on henkilökuntaa paikalla osan päivästä (palveluasuminen)
- ryhmäasuminen asumispalveluyksikössä, jossa on henkilökuntaa paikalla ympärivuorokautisesti (tehostettu palveluasuminen)
- asuminen perheessä, perhehoito
Yläpuolella olevalla videolla Jussi ja Niina kertovat, mikä tekee kodin?
Yläpuolella olevalla videolla kerrotaan, mitä on tarpeisiin vastaava tuki. Kotiin tuotavien palvelujen turvin Saga saa elää lapsuuttaan sisarustensa kanssa. Tärkeintä on, että perheeltä on kysytty, mitä he tarvitsevat.
Asuminen omassa asunnossa
Kehitysvammaisen henkilön asuminen on hyvin järjestettävissä omassa asunnossa. Moni kehitysvammainen toivoo asumista omassa asunnossa, joko yksin tai itse valitsemansa kumppanin kanssa. Lue lisää kehitysvammaisten asumiseen liittyvistä toiveista.
Yksi vaihtoehto on hankkia normaalista asuntokannasta tavallinen vuokra- tai omistusasunto, johon räätälöidään henkilön tarvitsemat tukipalvelut. Hyviä esimerkkejä tällaisesta tavasta järjestää kehitysvammaisten asumista löytyy monista maista, mm. Isosta-Britanniasta ja Ruotsista. Lue lisää maailmalla kehitetyistä ratkaisuista.
Tuettu asuminen
Tuettu asuminen tai tukiasunto tarkoittaa asumismuotoa, jossa henkilö asuu omassa asunnossaan. Asunto on usein palveluntuottajan omistama. Useimmiten se sijaitsee lähellä ryhmäkotia tai vastaavaa, ja henkilö saa läheisestä asumispalveluyksiköstä esimerkiksi ateriapalvelua, siivousapua tai muuta tarvitsemaansa tukea.
Tavallisessa vuokra-asunnossa asuva henkilö tekee itse asunnosta vuokrasopimuksen vuokranantajan kanssa. Tarvittaessa henkilö saa prosessiin apua esimerkiksi läheisiltään tai lähityöntekijöiltä.
Vuokralla asuva henkilö voi hakea asumistukea Kelasta.
Tuen järjestäminen omaan asuntoon
Omaan asuntoon järjestettävä tuki voi olla hyvin monimuotoista kunkin henkilön tarpeista lähtien. Tuki kotiin voidaan järjestää esimerkiksi henkilökohtaisena apuna, kotipalvelun tai/ja kotisairaanhoidon kautta tai yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Tuen järjestämisessä ratkaisut riippuvat henkilön avun, tuen ja hoivan tarpeista.
Henkilökohtaisen avun erityisenä tehtävänä on myös tukea kehitysvammaista henkilöä kodin ulkopuolisessa toiminnassa ja sosiaalisten suhteiden ylläpidossa. Lisänä voi olla vapaaehtoista auttamista ja monenlaisia joustavia ratkaisuja.
Vaikeavammaisuus ei ole este omassa asunnossa asumiselle. Myös vaikeavammaisen henkilön tarvitsema apu ja hoiva voidaan järjestää omaan asuntoon.
Asuminen lapsuudenkodissa
Osa kehitysvammaisista henkilöistä asuu aikuisenakin lapsuudenkodissaan. Niin kauan kuin kehitysvammainen henkilö asuu vanhempiensa kanssa, ovat vanhemmat oikeutettuja muun muassa omaishoidon tukeen sekä tarvittavia asunnon muutostöitä varten myönnettävään tukeen. Lapsuudenkodissa asuva vaikeavammainen henkilö voi saada myös henkilökohtaista apua.
Ryhmämuotoinen asuminen
Erilaiset ryhmäasumisen ratkaisut ovat Suomessa yleisin tapa järjestää kehitysvammaisten asumista.
Asumispalveluyksiköitä kutsutaan esimerkiksi ryhmäkodeiksi, asuntoloiksi tai palvelutaloiksi. Näitä ylläpitävät hyvinvointialueet sekä yksityiset palveluntuottajat, kuten säätiöt, yhdistykset ja yritykset.
Suositus on, että samassa yksikössä olisi korkeintaan 15 asuntoa, jotka on jaettu vähintään kolmeen pienempään ryhmään. Tutkimusten mukaan tätä suuremmassa ryhmässä asumisella on kielteisiä vaikutuksia asukkaiden hyvinvointiin.
Asuntoa haetaan oman hyvinvointialueen sosiaali-/vammaispalvelujen kautta, palveluntuottajasta riippumatta. Asumisesta maksetaan vuokraa, mutta vammaisuuden vuoksi tarvittava tuki on asiakkaalle maksutonta.
- Ryhmäasumiseen on mahdollista saada myös henkilökohtaista apua, esimerkiksi kodin ulkopuolisiin harrastuksiin.
Asumisen käsitteitä
Ryhmäasumisen muodoista käytetään usein käsitteitä autettu - ja ohjattu asuminen. Ohjatussa asumisessa henkilökuntaa on paikalla asumispalvelussa osan aikaa vuorokaudesta, ja autetussa asumisessa ympäri vuorokauden. Näitä em. käsitteitä on tullut korvaamaan palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Palveluasumisesta puhutaan kun asumista järjestetään henkilölle, joka tarvitsee soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa. Tehostetusta palveluasumisesta puhuttaessa on kyseessä asumispalvelu, jossa asuvan henkilön hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista.
Lue palveluasumisen järjestämisestä vaikeavammaiselle henkilölle THL:n vammaispalvelujen käsikirjasta.
Asuntoryhmällä tarkoitetaan lähekkäin, esimerkiksi samaan pihapiiriin tai muutoin toistensa läheisyyteen, rakennettuja erillisiä asuntoja, joiden asukkaat saavat palvelunsa samalla alueella sijaitsevasta keskuspaikasta. Tämä paikka on useimmiten asumispalveluyksikkö. Satelliittiasumisella ja tuetulla asumisella viitataan usein samaan.
Asuntoverkostolla tarkoitetaan esimerkiksi asuntojen, tukipisteiden, yleisten palvelujen ja alueen tilojen muodostamaa kokonaisuutta. Asunnot voivat olla myös kauempana toisistaan. Lue lisää asuntoverkostosta.
Ryhmämuotoisen asumisen kritiikki
Viime vuosina on kritisoitu yksipuolista ryhmämuotoista asuntotarjontaa kehitysvammaisille henkilöille. Henkilön asumismuodon valinta pelkän diagnoosin perusteella ei ole perusteltua. Kehitysvammaisuus ei automaattisesti tarkoita sitä, että ryhmässä asuminen olisi ihanteellisin vaihtoehto.
Käytössä olevat käsitteet autettu, ohjattu ja tuettu asuminen ovat jäämässä vanhanaikaisiksi. Tavoitteena tulisi olla tilanne, jossa ihminen ei joudu muuttamaan avuntarpeen muuttuessa, vaan palvelut joustavat ja niitä räätälöidään asukkaan tarpeiden mukaan.
Ryhmämuotoisessa asumisessa haasteeksi muodostuu myös YK:n vammaissopimuksen turvaama oikeus valita itse, kenen kanssa asuu. Tämä toteutuu ryhmämuotoisessa asumisessa vain harvoin.
Perhehoito
Melko pieni joukko kehitysvammaisia henkilöitä asuu perhehoidossa.
Perhehoidon tavoitteena on mahdollisimman kodinomainen asuminen ja avun tarjoaminen. Perhehoitoa järjestetään joko tavallisessa perheessä tai ammatillisena perhehoitona. Perhehoitoa voidaan myös nykyisen lainsäädännön puitteissa järjestää myös hoidettavan kotona.
Perhehoidossa voi olla samanaikaisesti enintään neljä henkilöä. Neljään henkilöön luetaan hoitajan omat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa ja huolenpitoa vaativat henkilöt.
Perhehoitajilta ei vaadita erityistä koulutusta. Sosiaalityöntekijät arvioivat perhehoitajan sopivuuden hoitajaksi hänen koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella.
Kun perhehoitoa järjestetään ammatillisena työnä, edellytetään tehtävään soveltuvaa koulutusta ja riittävää kokemusta hoito- tai kasvatustehtävistä.
Ammatillisessa perhehoidossa voidaan hoitaa enintään seitsemää henkilöä. Hyvinvointialue tekee perhehoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen, jossa määritellään mm. perhehoitajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus, perhehoidossa olevan henkilön tukitoimet sekä perhehoitajan oikeus vapaaseen.
Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Lyhytaikaisesta perhehoidosta voidaan periä korvaus hoidosta ja ylläpidosta.
Perhehoidon palvelusta säädetään perhehoitolaissa 263/2015.
Asuminen laitoksessa
Pitkäaikaista laitosasumista ollaan merkittävästi vähentämässä. Periaatteena on, että laitos ei ole kenenkään koti eivätkä laitokset ole pitkäaikaista asumista varten. Laitoksessa asuvien kehitysvammaisten määrä on laskenut tasaisesti viime vuosina.
Kun henkilö asuu laitoksessa, järjestää laitos kaikki tarvittavat palvelut.
Lue lisää:
Autisminkirjon henkilöiden asumiratkaisut - lähtökohtia arkkitehtisuunnitteluun (2019). Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA
Hannukainen, Hellberg, Teeri & Tupala (toim.) Aistiesteettömät Asumisratkaisut - koti, jossa on hyvä olla (2019). Samk
Asumisen tekoja. Laatukriteerit asumisen arviointiin ja kehittämiseen (verneri.net)
Viimeksi päivitetty 29.03.2023