Siirtymä kouluun

Perusopetuslaki (628/1998) antaa kunnille entistä vapaammat kädet huolehtia yksilöllistä tukea tarvitsevien lasten perusopetuksesta. Laissa korostetaan myös huoltajien yhteistyötä koulun kanssa. Kehitysvammainen lapsi on yleensä pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Hänen oppivelvollisuutensa alkaa kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta.

Päätettäessä pidennettyyn oppivelvollisuuteen ottamisesta kuullaan aina huoltajaa. Kaikille erityislapsille laaditaan opetuksen ja oppimisen etenemistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhdessä lapsen huoltajien, opettajien ja avustajien kanssa. Kaikilla erityistä tukea tarvitsevilla oppilailla on oikeus opetukseen osallistumisen edellyttämiin tulkitsemis- ja avustamispalveluihin.

Opetusryhmässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta, vaikeimmin kehitysvammaisista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla enintään kuusi oppilasta.

Mikäli erityislapsi suorittaa oppivelvollisuutensa tavallisella luokalla, voi luokassa olla enintään 20 oppilasta. Kunnan koululaitos osoittaa kaikille lapsille ns. ensisijaisen koulun. Huoltajat voivat hakea lapselleen oppilaspaikkaa myös ns. toissijaisesta koulusta. Kehitysvammaiselle lapselle tällainen vaihtoehto voi olla oma lähikoulu.

Lapsi aloittaa oppivelvollisuutensa tavallisessa luokassa noudattaen omaa henkilökohtaista opetussuunnitelmaa ja hän saa koulunkäyntiin tarvitsemansa henkilökohtaisen tuen. Oppivelvollisuutta edeltää esiopetus. Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella on oikeus esiopetukseen seuraavasti:

  1. Sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jolloin esiopetus on oppilaalle vapaaehtoista.
  2. Sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja oppivelvollisuus alkaa. Koska kysymyksessä on oppivelvollisuuden ensimmäinen vuosi, on osallistuminen velvoite.
  3. Myös sinä vuonna, kun oppilas täyttää seitsemän vuotta, jos oppilaan perusopetuksen aloittamista on myöhennetty.

Esikoulu on maksuton, ja sitä voidaan järjestää päivähoitopaikassa tai koulussa siten, että matkat ovat mahdollisimman lyhyitä ja turvallisia. Mikäli lapsi on päivähoidossa, tulee esiopetukseen käytetty aika huomioida päivähoitomaksuissa. Erityislapsella on pääsääntöisesti oikeus maksuttomaan kuljetukseen.

Koulun aloittamiseen liittyvät kysymykset

Koulun aloittamista suunniteltaessa ja järjestettäessä keskeinen yhteistyötaho on kunnan koulutoimi sekä hyvinvointialueen sosiaalityöntekijä tai kuntoutusohjaaja. Suunnittelu aloitetaan hyvissä ajoin varsinkin jos huoltajat haluavat erityisjärjestelyjä. Siirtymävaiheessa on hyvä järjestää palaveri, jossa voidaan käsitellä mm. seuraavia asioita:

  • miten järjestetään eri kouluvaihtoehtoihin tutustuminen
  • mitä lausuntoja tarvitaan opetuksen järjestämisen tueksi ja mistä ne hankitaan
  • miten lapsen kuntoutukseen liittyvät asiat järjestetään koulussa
  • miten perheen ja vanhempien tarvitsema tuki muuttuu lapsen siirtyessä kouluun ja miten tämä tuki järjestetään
  • miten oppilaan iltapäivähoito ja hänen hoitonsa koulun lomien aikana järjestetään
  • kenen kanssa ja mitä koulukuljetuksista sovitaan
  • miten pidetään yhteyttä, kuka on yhteyshenkilö.

Saumaton kouluunlähtö

Saumaton kouluunlähtö tarkoittaa muun muassa seuraavien seikkojen huomioon ottamista:

  • Järjestetään kouluun siirtymistä koskeva palaveri, kuntoutusohjaaja tai vastaava toimii yhteyshenkilönä.
  • Erityisneuvola tai muu lapsen hoidosta ja tutkimuksesta vastaava taho antaa lausunnon pidennetystä oppivelvollisuudesta.
  • Hankitaan tarvittavat tutkimukset, suositukset ja lausunnot opetuksen ja kuntoutuksen järjestämiseksi.
  • Koululautakunta tekee em. lausuntojen perusteella päätöksen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuulumisesta.
  • Tutustutaan tulevaan kouluun ja opettajaan, muuhun henkilöstöön ja oppilaisiin.
  • Sosiaalitoimi järjestää tarvittavan aamu- ja iltapäivähoidon, samalla sovitaan oppilaan hoidosta koulun lomien aikana.
  • Kuntoutuspalvelut siirtyvät lapsen mukana kouluun, kouluaikaa voidaan käyttää myös kuntoutukseen.
  • Sovitaan lapsen avustamisesta kouluaikana sekä aamu- ja iltapäivähoidossa.
  • Kartoitetaan apuvälineiden tarve ja sovitaan niiden hankinnasta.

Kaikki yhteydenotot, käynnit ja tiedonsiirrot tapahtuvat vain perheen suostumuksella ja luvalla.

Teksti: Suunnittelija Jukka Kaukola, Kehitysvammaisten Tukiliitto (muokattu 24.4.2023, Verneri.netin toimitus)

Lisätietoa 
  • Erityinen tuki (oph.fi)
  • Ikonen, O. (toim.) (1998). Kehitysvammaisten opetus. Mitä ja miten? Kehitysvammaliitto ry. Oppimateriaalikeskus.
  • Kauhanen, A. (2000). Kaikille yhteinen koulu. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Förbundet De Utvecklingstördas Väl rf, Kehitysvammaliitto ry.
  • Pietiläinen, E., Ylikoski, P. & Juusti, J. (1999). Liitokset kohdalleen. Paikalliset laatujärjestelmät -projekti. Kehitysvammaliitto.
  • Saloviita, T. (1999). Kaikille avoimeen kouluun. Erilaiset oppilaat tavallisella luokalla. Atena kustannus. Jyväskylä.
  • Perusopetuslaki 628/1998
  • Perusopetusasetus 852/1998
  • Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004
  • Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000
  • Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2004
  • Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003 (2. tarkistettu painos 2005)
  • Annika - Down-tyttö omassa kyläkoulussa -video. (1999). Minä? Minä! ry.
  • Kaikille yhteinen koulu -video. 1999. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry