Toimintakykyyn pohjaavat määritelmät

AAIDD:n määritelmä

AAIDD (American Association of Intellectual and Developmental Disabilities) on määritellyt kehitysvammaisuuden seuraavasti:

"Kehitysvammaisuus on vammaisuutta. Sitä luonnehtivat huomattavat rajoitukset sekä älyllisissä toiminnoissa että adaptiivisessa käyttäytymisessä, joka ilmenee käsitteellisissä, sosiaalisissa ja käytännöllisissä taidoissa. Tämä vammaisuus on saanut alkunsa ennen kuin henkilö on täyttänyt 18 vuotta."

Älyllisten toimintojen käsitteellä viitataan määritelmässä henkilön yleiseen henkiseen suorituskykyyn. Se sisältää mm. seuraavia asioita:

  • päättelykyky: kyky tehdä havaintoja itsestään ja ympäristöstään sekä tehdä niistä johtopäätöksiä
  • ongelmien ratkaisu: kyky ymmärtää, mistä kulloisessakin tilanteessa on kyse ja mitä siitä selviytymiseksi pitää tehdä
  • monimutkaisten asiayhteyksien ymmärtäminen ja kokemuksesta oppiminen: edellyttää mm. kykyä pitää monta asiaa mielessään samanaikaisesti ja kykyä painaa mieleen tärkeitä oppimiskokemuksia
  • oman toiminnan suunnittelu: vaatii keskittymiskykyä, olennaisen ja epäolennaisen erottamista toisistaan, tehtävien osittamista ja kykyä pysyä asiassa, vaikka esteitä tulisikin.

Älyllisten toimintojen rajoitukset ilmenevät kokonaiskapasiteetin eriasteisina rajoituksina. Henkilö ei kykene ottamaan kovin suuria asiakokonaisuuksia samalla kertaa pohdinnan alle, vaan pystyy käsittelemään vain pienen määrän informaatiota samalla kertaa. Rajoitukset ilmenevät myös älyllisen työskentelyn hitautena ja vaivalloisuutena.

Adaptiivisella käyttäytymisellä viitataan niihin käsitteellisiin, sosiaalisiin, ja käytännöllisiin taitoihin, joita ihmiset tarvitsevat selviytyäkseen jokapäiväisessä elämässä. Kun puhumme kehitysvammatyössä psykososiaalisesta toimintakyvystä, tarkoitamme käytännössä samaa.

Käsitteellisiä taitoja ovat esimerkiksi äidinkielen puhuminen ja ymmärtäminen, lukeminen ja kirjoittaminen, rahan ymmärtäminen sekä aikakäsitteen hallinta.

Sosiaalisia taitoja ovat kyky muodostaa ja ylläpitää ihmissuhteita, kyky käyttäytyä tilanteen vaatimalla tavalla, vastuullisuus, lakien ja normien noudattaminen ja omasta turvallisuudesta huolehtiminen.

Käytännöllisiä taitoja ovat mm. omasta hygieniasta huolehtiminen sekä kotona asumiseen, liikkumiseen, työntekoon ja vapaa-aikaan liittyvät toiminnalliset taidot.

ICF-luokitus

Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden mittaamisessa käytetään kansainvälistä ICF-luokitusta. ICF-luokitus jakaa ihmisen toiminnot neljään eri osa-alueeseen:

  • kehon toiminnot
  • ruumiin rakenne
  • suoritukset ja osallistuminen
  • ympäristötekijät.

ICF-luokitus on tarkka ja yksityiskohtainen kuvaus ihmisen toimintojen eri tasoista ja ulottuvuuksista. Jokainen osa-alue jakautuu useisiin pääluokkiin, jotka puolestaan jakaantuvat kymmeniin alaluokkiin ja niiden alakohtiin.

Psykososiaaliseen toimintakykyyn kuuluvat sisällöt löytyvät pääluokasta ”suoritukset ja osallistuminen”. Niitä ovat 1) oppiminen ja tiedon soveltaminen; 2) yleisluontoiset tehtävät ja vaateet; 3) kommunikointi; 4) liikkuminen; 5) itsestä huolehtiminen; 6) kotielämä; 7) henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet; 8) keskeiset elämänalueet; 9) yhteisöllinen, sosiaalinen ja kansalaiselämä.

Kaikki keskeisimmät kehitysvammaisten ihmisten toimintakyvyn arviointiin käytetyt menetelmät perustuvat käytännössä tälle jäsennykselle.

(Kirjoittaja: Heikki Seppälä, 2022)

Lisätietoa 
  • AAIDD (2010) Intellectual disability. Definition, classification, and systems of supports. The 11th edition of the AAIDD definition manual.  Washington D.C.: AAIDD.
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL  Toimintakyky-teemasivut  https://thl.fi/fi/web/toimintakyky
  • Seppälä H ja Sundin M (2010/2015)  TOIMI®. Menetelmä psykososiaalisen toimintakyvyn kuvaamiseen. Helsinki: Kehitysvammaliitto.