Sairaus, vammaisuus ja seksuaalisuus

Sekä pysyvällä vammalla, pitkäaikaissairauksilla tai tilapäisillä sairauksilla voi olla vaikutuksia ihmisen seksuaalisuuteen. On hyvä tiedostaa, että kun puhutaan vammaisista ihmisistä, heitä ei tule verrata ”terveisiin”, vaan oikeana terminä voi käyttää sanaa ”vammaton”. Vammainenkin ihminen voi olla sairas tai terve, kun puhutaan elimistön tilapäisistä tai pidempiaikaisista sairauksista.

Erilaisten vammojen ja sairauksien vaikutukset ihmisen seksuaalisuuteen ovat hyvin moninaisia, eikä yhtä linjaa ole minkään sairauden tai vamman kohdalla siitä, miten mikäkin vaikuttaa. Tärkeintä on aina kohdata ihminen yksilöllisesti kuullen, että mitä juuri hänen kohdallaan sairaus tai vamma tuo mukanaan – mitä mahdollisuuksia ja mitä haasteita.

Kaikilla ihmisillä on vammaan tai sairauteen katsomatta oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi myös seksuaalisuuteen liittyvien asioiden äärellä. Jokaisella on oikeus tietoon, apuun ja tukeen sekä seksuaaliterveyttä edistäviin palveluihin ja neuvontaan. Jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen vastuulla on auttaa ihmistä seksuaalisuuden teemojen äärellä, eikä ketään tule jättää yksin murheiden kanssa.

Seksuaalisuuteen liittyy käsityksiä ja oletuksia vain nuorten, kauniiden ja terveiden ihmisten yksinoikeutena. Seksuaalioikeudet ovat osa ihmisoikeuksia ja kuuluvat kaikille – vammasta tai sairaudesta riippumatta.

Vammaisuus ei poista seksuaalisia tarpeita

Seksuaalisuus on ihmisessä oleva ominaisuus, joka ilmenee yksilössä sairaudesta tai vammasta huolimatta. Seksuaalisuus on perustarve, johon kuuluvat hellyys, aistillisuus, läheisyys ja avoimuus sekä yhteenkuulumisen, kontaktin, turvallisuuden ja fyysisen ja psyykkisen tyydytyksen tarpeet. Näiden tunteiden kokemiseen ja tarpeiden toteuttamiseen on jokaisella ihmisellä oikeus. Sairaus tai vamma voi vaikeuttaa seksuaalisuuden ilmentämistä ja toteuttamista monin tavoin mutta ei johda perustarpeen katoamiseen. Kaikkia ihmisiä seksuaalisuus ei kiinnosta eikä sitä koeta tärkeäksi asiaksi elämässä. Tämä on myös jokaisen oikeus, ja jokaisella on oikeus määrittää, miltä oma seksuaalisuus, seksi tai seksittömyys näyttää.

Sairaus tai vamma johtaa usein kaksoisherkkyyden ongelmaan. Olemme herkistyneitä pohtimaan ja kohdistamaan erilaisia uskomuksia (oikeita ja vääriä) sekä sairauksiin ja vammaisuuteen kuin myös itse seksuaalisuuteen. Näin syntyy tilanne, jossa epätietoisuus ja ongelma kohdistuvat yksilön kahteen samanaikaiseen ominaisuuteen; miten suhtautua vammaisen tai sairaan ihmisen seksuaalisuuteen.

Monenlaisia kysymyksiä ja haasteita voi ilmetä

Jokaisen ihmisen elämäntilanteen, sairauden tai vamman vaikutukset seksuaalisuuteen ovat yksilöllisiä. Sairauden tai vamman vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi seuraavasti:

  • Fyysisinä tekijöinä, kuten halvaantumisena, kipuna, liikerajoituksina, kehon konkreettisena muuttumisena, spastisuutena, lihasten nykimisenä tai tahattomina liikkeinä, koordinaatiohäiriöinä tai tasapainon vaikeuksina. Myös kehon tuntomuutokset pinta- ja asentotunnossa, sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn vaikeudet sekä väsyminen voivat näkyä.
  • Kognitiivisina tekijöinä, kuten kommunikaation haasteina, afasia, hahmottamisen haasteina, muistissa, toiminnanohjauksessa tai keskittymisessä.
  • Psyykkisinä tekijöinä, kuten kehosuhteen kysymyksinä, identiteetin muutoksina, itsetunnossa, mielialassa tai tunne-elämässä.
  • Sosiaalisina tekijöinä voi näkyä pohdinnan omasta roolista kumppanina tai rakastajana, toimijuudesta suhteissa tai yhteisössä tai uusien suhteiden luomisen vaikeutena.

Kaikki yllä olevat tekijät vaikuttavat myös seksuaalisuuden osa-alueille ja voivat vaikeuttaa seksuaaliseen toimintaan ryhtymistä, kiihottumista, seksin toiminnallista toteuttamista tai orgasmin saavuttamista. Selvitä aina yksilöllisesti, missä asioissa ihminen kokee haasteita tai kysymyksiä.

Tarjoa tukea

Seksuaalisuuteen liittyviin kysymyksiin tulee saada apua. Selvitä alueesi toimijat. Seksuaalineuvontaa ja -terapiaa on mahdollista saada useimmilta hyvinvointialueilta, mutta mikäli siihen ei ole mahdollisuutta, yksityisiä palveluntuottajia on myös saatavilla. Asiasta voi kysyä keneltä tahansa terveydenhuollon ammattilaiselta, ja ammatillisuutta on ohjata asiakas eteenpäin ja auttaa, vaikka itse siihen kysymykseen ei osaisikaan vastata.

Lisätietoa 

Sivun sisällön on tuottanut Henna Suikki, erityistason seksuaaliterapeutti NACS, 2023.