Neuropsykologin haastattelu
"Pienten lasten kuntoutus ei ole niinkään oppimista, vaan teemme erilaisia leikkejä, joiden avulla työstetään esimerkiksi lukemisen ja kirjoittamisen tai itsesäätelyn taustalla olevia prosesseja. Nämä harjoitukset tähtäävät siihen, että lapsi itse oppii näkemään omat vaikeutensa ja toisaalta myös asiat, jotka hän osaa hyvin.
Itsetunnon vahvistaminen on tärkeä osa kuntoutusta. Puolet neuropsykologisesta kuntoutuksesta on oikeastaan psykoterapiaa", kertoo psykologian Tieto Taito Oy:ssä työskentelevä neuropsykologi Kirsi Valkonen.
Neuropsykologinen kuntoutus tapahtuu kerran viikossa tunti kerrallaan. Sen aikana ei voida saada aikaan mitään mullistavaa, varsinkin kun joka neljäs kuntoutuskerta tapahtuu vanhempien kanssa. Tällöin keskustellaan kuntoutuksen kulusta ja siitä, miten se otetaan huomioon kotioloissa.
Monesti ongelma on, että neuropsykologin vastaanotolla kuntoutus sujuu hyvin, mutta lapsi ei osaa siirtää oppimiaan taitoja arjen toimintoihin. Kuntoutuksen haasteena on saada opitut yleistymään kaikkiin tilanteisiin. Paras tulos saadaan silloin kun lapsi itse oivaltaa, mistä on kyse. Mitä enemmän lapsi on oivaltava ja kykenee ymmärtämään omaa käytöstään, sitä enemmän kuntoutuksesta on hyötyä. Jos oivallusta ei synny, on koeteltava muita keinoja.
Neuropsykologinen kuntoutus kestää tyypillisesti kaksi vuotta. Kolme vuotta on ehdoton maksimi, sillä siinä ajassa on yleensä kaikki keinot jo käytetty.
(Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Ketju-lehden numerossa 6/2009.)
Viimeksi päivitetty 27.03.2024