Tarmokas organisaattori - syvällinen ajattelija

Uunolla on paljon unelmia. Ne eivät liity niinkään ulkomaanmatkaan tai suureen rahasummaan. Uunon unelmat ovat pieniä ja sympaattisia, siten myös suuria. Ne liittyvät lähipiirin ihmisiin. Hän on esimerkiksi unelmoinut, että saa rakkaat eläkeläisystävänsä ja perheen yhteiseen juhlaan. Se toteutui viime viikolla ratkiriemukkaassa venetsialaisjuhlassa, jossa Uuno esitti monta räppiä ja breikkiä ihastuneelle yleisölle.

Unelma bändistä

Tänään toteutuu Uunon toinen unelma. Hän on - tietämättämme kenties jo pitemmän aikaa - mietiskellyt, että haluaa yhdessä mieskumminsa kanssa tehdä jotakin erityisen kivaa.

Eräänä päivänä Uuno otti ja soitti kummiserkulleen Hannille ja kertoi toivovansa, että tämän puoliso - siis Uunon mieskummi - voisi lähteä jollakin kerralla Uunon mukaan rumputerapiaan.

Idean nerokkaana taustana oli se, että mieskummi on musikaalinen, soittaa kitaraa ja saksofonia. Siitä maailmasta löytyisi yhteinen sävel!

Kun kummien lisäksi suunnitelma paljastui meille vanhemmillekin, on sitä viety kummien kanssa eteenpäin niin, että tänä iltana Uunon rumputerapian opettaja tietää odottaa tunnille vierasta.

Uuno ei tosin puhu enää vierailusta, vaan kyseessähän on päivänselvästi huippubändi!

Viime keväänä kirjoitin, kuinka Uuno väsyi siihen, että hänet tuodaan koulusta kotiin aina viimeisenä. Sillekin asialle on saatu onnellisia käänteitä, sillä tänä syksynä Uuno on tuotu monta kertaa ensimmäisenä kotiin!

Moni asia on vahvistanut Uunon omaa toimijuutta. Hän elää täyttä elämää omassa ympäristössään ja haluaa vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu. Uuno on myös selvästi esimurkkuiässä, mikä tulee esille toistaiseksi vielä hauskalla tavalla.

- Äitin rakkauspakkaus.
- Ei saa kuttua minua niin!
- No äitin rakas poika...
- Ei!
- Miksi sinua saa sitten kutsua?
- Voit kutsua mua kovikseksi.

Aamut eivät ole niin hankalia kuin ovat joskus olleet, mutta kyllä niihin draamansa sisältyy:

- Nyt laitat kunnon takin.
- Hupparin.
- Kunnon takin.
- Mää vaan toivon, että tätä päivää ei olisi olemassakaan.

Tällä hetkellä olemme siis saaneet elää aika mukavasti rullaavaa arkielämää, tietysti monien tukijärjestelmien avustuksella.

Tosiasia kuitenkin on, että Uuno tarvitsee 24/7 ihmisen vierelleen, mikä toki itsessään on hyvin vaativaa. Vaikka Uuno puhuu, liikkuu ja on monessa asiassa omatoiminen, on diagnoosin kanssa mentävä eteenpäin tai pikemminkin taaksepäin: enää ei liene kyse lievästä kehitysvammasta, vaan luulen, että se on päivitettävä keskivaikeaksi. Tutkimuksia odotellaan.

Vaikka tällaiset askeleet ovat hyvin riipaisevia, ne ovat kuitenkin välttämättömiä tarpeellisen kuntoutuksen ja tukijärjestelmien vuoksi. AGU on aineenvaihduntasairaus, joka etenee. Sosiaalialalla työntekijät vaihtuvat usein, ja jos diagnoosit eivät ole ajan tasalla, on kokonaisuuden hahmottaminen mahdotonta.

Kuitenkin sen jälkeen kun tutkimukset on tehty ja lomakkeet täytetty, on syväasenteeni: Diagnoosista viis! Diagnoosi ei kerro persoonasta vielä yhtään mitään.

Uunon syvällisyys on esimerkiksi tänä syksynä koskettanut aivan uudella tavalla. Hänellä on merkillinen kyky sanoa viattomasti ja kevyesti jotakin sellaista, mikä tönäisee keskustelukumppanin hämmentäviin eksistentiaalisiin sfääreihin.

- Äiti, ethän sää koskaan hylkää mua?
- En.
- Entä Liinua?
- En.
- Entä itteäs, ethän sää hylkää koskaan itteäs?

Kommentit

Ihana Uuno osuu jälleen kerran kysymyksillään tosi tärkeisiin asioihin! Kuinka moni aikuinenkaan osaisi niitä noin osuvasti sanoittaa - saati uskaltaisi?

Hienoa kuulla, että Uunon elämässä on asioita, jotka vahvistavat hänen toimijuuttaan. Minusta Uuno on aina kuulostanut pojalta, joka itse pitää vahvasti kiinni toimijuudestaan, mutta lapsi kun on, niin kyllähän aikuiset sen voivat häneltä riistää. Tai sitten vahvistaa. Kotona sitä varmasti onkin aina vahvistettu, mutta "järjestelmät" (niin kuin vaikka koulukyyditys) voivat helposti jättää toimijuuden aivan huomiotta - jolleivät aikuiset auta.

Hieno kirjoitus. Tärkeää, että lapsi on olemassa omana itsenään; ajattelee, unelmoi, päättelee. Vaatii aikuisilta paljon tajuamista pienten nyanssien tuntemusta. Katsekontakti kertoo paljon.
Hei
rakas uusi ystävä,
Kiitos päivästä, miten olet tänään yhdessä yrityksenne kanssa ja
teidän

koko perheeni? Nimeni on LAHJAKORTTI Ann, Kuitenkin, haluan todella

luoda todellinen suhde sinuun ja edes olla hyvä ystävä me
kuten sinä

ota yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen ritaannak2@gmail.com

uutta ystävää varten, jotta voin lähettää sinulle makeita kuvia ok im ei ole hyvä
lataa

  kuvani täällä syistä ok
ritaannak2@gmail.com

Lisää uusi kommentti