erilainen odottaja

Heips!

Onko jossain keskustelupaikkaa tai listaa (tämä verneri kyllä hyvä, mutta aivan liian hidastempoinen...), jossa äidit keskustelisivat poikkeavista raskauksistaan. Olisi kiva vaihtaa raskausajan kuulumisia (vaikka vielä en ole edes raskaana) sellaisten äitien kanssa, joille vauvannutun värien pohtiminen tai uusien kärryjen tilaaminen ei ole se raskauden ydinjuttu. Eli äitejä, jotka joko odottavat tai ovat odottaneet ja saaneet poikkeavan vauvan (kehitysvammaisen, vakavasti sairaan tms.)?

Hei! Tämä sivuaa aihetta. Haluaisin kokemuksia tilanteesta, jossa perheessä on ennestään kehitysvammainen lapsi/lapsia ja perhe miettii uskaltaako uutta raskautta. Lapsillamme oleva sairaus on periytyvä ja etenevä sairaus, mahdollisuus 25 % eli 1 lapsi neljästä. Meillä kyllä jo 2/2 lapsesta...
http://kaksplus.fi/keskustelu/t614185

+ muutenkin odotus puolen keskusteluissa paljon juttua erilaisista raskauksista.
Öh, tota tuo kaksplussan lista on kyllä tuttu. Siinä on vain se vika, että lähes kaikki keskeyttävät raskauden, jos jotain poikkeavaa ilmaantuu... Siellä on ehkä yksi tai kaksi, jotka ovat jatkaneet/jatkavat raskautta, jos sikiö on poikkeava... Etsin ehkä enemmän sen tyyppistä paikkaa, jossa poikkeavuus on hyväksyttävää ja lapsi halutaan siitä huolimatta... Tuon listan henki on minusta vähän toisentyyppinen.
Ja edelliselle; meillä on vähän sama tilanne kuin teillä, mut tilanne on yksi terve, kaksi sairasta, joista toinen kuollut...
Äh. En saa itseäni ilmaistua. En siis halua enää sairasta lasta ja varmaankin tulen raskauden keskeyttämään, jos tulen raskaaksi ja lapsi on sairas. Mutta silti; odotusketju, jossa olisi poikkeavan lapsen äitejä olisi niin ihana... Kaksplussan listassa ollaan just jääty kiinni seulassa ja pohditaan, mitä tehdään. Itse olen jäänyt kerran kiinni ja mun raskaudet ei koskaan tule olemaan onnentuoksuista vauvanutunpohdintaa ja uusien äitiysvaatteiden ostoa... Vaan jotain arkaa, haurasta ja niin helposti katoavaa... Ei meitä taida olla listaksi asti...
Samantyyppistä palstaa etsin minäkin. Meidän pikku-neiti nukkui pois vain 4,5 kk iässä. Diagnoosi ei ole vielä täsmentynyt, geenikokeita on edelleen maailmalla ja pitäisi jollain ihmeen lailla malttaa odottaa josko niistä joskus selviäisi jotain. Vauvahaaveita on, mutta ensin täytyisi saada jotain suuntaa voisiko sama sairaus toistua, millä todennäköisyydellä, ja pystyisikö sairauden seulomaan sikiöstä. Pikkuenkelimme kohdalla rakenneultrassa todettiin poikkeavuutta, mutta ei pystytty kontroliultrien eikä MRI:n perusteella antamaan oikein minkäänlaista ennustetta. Vasta syntymän jälkeen alkoi koko kuva hahmottua.

Vastaa viestiin