Imo-suunnitelma ja päätöksentekokyky

Kysymys 

Hei!

Keski-ikäinen lapsemme on syvästi kehitysvammainen, autistinen, puhumaton, vaikeahoitoista epilepsiaa sairastava ja tuetusti liikkuva. Hän asuu yksityisessä hoivakodissa.

Itkuhälytin olisi välttämätön hänelle yöaikaan, koska hän saattaa saada hiljaisia vääntymiskohtauksia jossa pää kääntyy tyynyyn ja kädet vääntyvät kasvoja kohtii. Pientä korinaa saattaa kuulua. Tällaisiin kohtauksiin ei epilepsiahälytin reagoi, koska niissä ei ole liikettä. Tilanteissa on mielestämme tukehtumisvaara ja koskaan ei tiedä milloin tulee pitkittynyt kohtaus.

Itkuhälytin olisi lapsemme kohdalla suuri turva eikä rajoitustoimenpide ja sillä ei rikottaisi kenenkään itsemääräämisoikeutta. Se olisi käytössä vain yö aikaan.

Yökkö reagoi joko hiljaisuuteen tai korinaan ja tietää mennä paikalle. Yökkö kiertää kahden tunnin välein..

Imo-ryhmä oli evännyt itkuhälyttimen. Me vanhemmat emme ole nähneet Imo-suunnitelmaa. Olisiko meillä oikeus saada siitä kopio?

Imo-käsikirjasta on selkeää tekstiä. En ymmärrä miksi niiden mukaan ei toimita. Huoli on suuri.

Vastaus 

Hei,

Kiitos kysymyksestäsi,

Itkuhälyttimet ja puhumattakaan mistään kameravalvonnasta ovat lainsäädännössä kiellettyjä välineitä.

Mikäli henkilöllä on suuri valvonnan tarve, se tulee järejestää muulla tavoin, esimierkiksi tarpeeksi tiheillä valvontakäyneillä yöaikaan ja muulloinkin. Aluehallintoviranomaiselta voi tietysti yrittää anoa poikkeuslupaa itkuhälyttimen käyttöön, mikäli se katsotaan yhdessä tapeelliseksi asumisyksikön kanssa, ja kyetään perustelemaan yhteistyössä. Teidän tyttärenne tapauksessa asumispalvelut ja omainen ovat selvästi eri mieltä asiasta. Voisitte kysyä asiasta vielä aluehallintoviranomaiselta sitä, voisitteko anoa itsenäisesti tällaista erikoislupaa, vaikka asumispalvelu ei sitä katso tarpeelliseksi.

Mitä tulee läheisen oikeuteen saada nähdä omaisensa hoitoon liittyviä suunnitelmia ja asiakirjoja, niin sen pitäisi olla mahdollista. Lakiin on määritelty potilaalle oikeudet saada tietoa omasta hoidostaan ja edelleen kehitysvammalakiin on kirjattu läheisen mukaan ottaminen hoidon suunnitteluun silloin kun asiakas ei itse siihen pysty.

Vähintäänkin imosuunnitelma pitäisi voida saada nähdä ja saada tutustua siihen hoitopaikassa. Käytännöt vaihtelevat, saako suunnitelmasta kopiota itselleen. Kysymyksestä ei selviä, onko kysyjä omaisensa edunvalvoja ja onko kyseessä laajennettu edunvalvonta? Jos näin on, sillon on erityisesti oikeutettu saamaan tietoa hoitoon liittyvistä asioista.

ystävällisin terveisin,
Verneri.netin toimitus

--------------------------------

Oliko Verneri.netin neuvonnasta sinulle hyötyä? Palautteesi on meille todella tärkeää!

Vastaa lyhyeen kyselyyn tästä linkistä!