18 vuotta täyttäneen kehitysvammaisen huolto

Kun nuori täyttää 18 vuotta, ei vanhemmalla ole enää automaattista oikeutta hoitaa hänen asioitaan. Asioiden hoitamiseen on vaihtoehtoja, jotka riippuvat henkilön tuen tarpeesta.

Käytännössä vaihtoehdoissa on kyse siitä, miten henkilö kykenee ymmärtämään hoidettavan asian merkityksen ja tekemään asiaan liittyviä päätöksiä. Päätöksentekokyky ei ole mustavalkoinen, vaan se voi vaihdella eri tilanteissa ja asioissa. Päätöksiä voi tehdä myös esimerkiksi läheisen tuella.

Tässä vaihtoehtoja eri tilanteisiin.

Henkilö voi hoitaa asioita tuetusti ja antaa tarvittaessa valtakirjan

Edunvalvojaa ei tarvita, jos kehitysvammaisen henkilön asiat tulevat hoidettua muulla tavoin, esimerkiksi läheisten tuella.

Henkilö voi myös antaa valtakirjan asioidensa hoitamiseksi. Valtakirjaa voi käyttää monenlaiseen asiointiin, muun muassa pankissa ja eri viranomaisten luona. Valtakirjan voi kuitenkin antaa vain sellaista asiaa varten, jonka merkityksen henkilö itse ymmärtää.

Asioiden hoitaminen tuetusti

• Päätösten tekemiseen voi myös saada tukea, jolloin päätösvalta säilyy henkilöllä itsellään. Lue lisää päätöksenteon tukemisesta.
• Tuki voi olla esimerkiksi asioiden selittämistä, kuvien tai muiden kommunikointimenetelmien käyttöä, vaihtoehtojen yhdessä pohtimista ja käytännön apua asioiden toteuttamisessa, kuten pankkitunnusten käyttämisessä.
• Tukihenkilö voi olla läheinen, ammattilainen tai muu luotettava henkilö, jonka tehtävänä on auttaa henkilöä ymmärtämään päätöksentekoon liittyvät asiat mahdollisimman hyvin.

Raha-asiat

• Kehitysvammainen henkilö voi saada omat pankkitunnukset, jos hän ymmärtää niiden käytön merkityksen. Pankki arvioi tilanteen yksilöllisesti. Tarvittaessa vanhempi voi olla mukana tukemassa asiointia pankissa ja pankkitunnusten käyttämistä. Lue lisää: Voiko kehitysvammainen henkilö saada pankkitunnukset? (Tukiliitto.fi).
• Henkilö voi antaa vanhemmalle tilinkäyttöoikeuden tai valtakirjan, jolla vanhempi saa asiointioikeuden esimerkiksi pankkitilille tai muihin taloudellisiin asioihin. Valtakirja voidaan tehdä pankin omalla lomakkeella tai kirjallisesti. Joissakin pankeissa tämän voi hoitaa myös vanhemman oman verkkopankin kautta.

Terveys- ja sosiaalipalvelut

• Henkilö voi antaa Suomi.fi-palvelussa sähköisen valtuutuksen terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen puolesta asiointiin verkossa. Tällöin vanhempi voi asioida esimerkiksi OmaKannassa lapsensa puolesta. Lue lisää: Valtuuksien antaminen henkilönä (www.suomi.fi).
• Jos sähköinen tunnistautuminen ei onnistu esimerkiksi pankkitunnusten puuttumisen vuoksi, voidaan valtuutus tehdä myös kirjallisesti Digi- ja väestötietovirastolle tai kansalaisvarmenteellisella henkilökortilla. Lue lisää: Näin valtuutat, jos et voi käyttää sähköisiä palveluja (www.suomi.fi).
• Käytännössä hyvinvointialueiden sähköisissä palveluissa asiointi voi vaatia Suomi.fi-valtuutuksen tai edunvalvontamääräyksen mukaisen sopimuksen. Käytännöt vaihtelevat alueittain, joten kannattaa tarkistaa oman alueen ohjeet. Sosiaalihuollon tiedot eivät aina näy OmaKannassa, joten asiointi voi vaatia yhteydenottoa suoraan palveluntuottajaan.
• Tietoa ja esimerkkejä asioiden hoitamiseen saa myös täältä: Onko läheisellä oikeus saada tietoa aikuisen kehitysvammaisen henkilön asioista? (www.tukiliitto.fi).

Edunvalvonta, kun henkilö ei kykene ymmärtämään asioiden merkitystä

Pysyvä edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle henkilölle, joka ei kykene esimerkiksi sairauden tai kehitysvammaisuuden vuoksi valvomaan etuaan tai huolehtimaan itseään tai omaisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule asianmukaisesti hoidettua muulla tavoin.

Lue lisätietoa aiheesta esimerkiksi täältä: Edunvalvonta (www.tukiliitto.fi).

Edunvalvonta

• Edunvalvojan määräämistä haetaan Digi- ja väestötietovirastolta tai käräjäoikeudelta. Edunvalvoja voi olla esimerkiksi vanhempi tai muu läheinen. Tarvittaessa voidaan hakea yleistä edunvalvojaa. Hakemukseen tarvitaan lääkärinlausunto, joka osoittaa, ettei henkilö kykene hoitamaan omia asioitaan.
• Edunvalvojan toimivalta määritellään päätöksessä: edunvalvonta voi koskea joko taloudellisia asioita tai niiden lisäksi myös henkilöä koskevia asioita, kuten terveys- ja sosiaalipalveluja ja asumista.
• Taloudellisella edunvalvojalla ei ole pääsyä henkilön terveystietoihin eikä hän saa päättää henkilökohtaisista asioista. Lisäksi edunvalvojan tehtävään kuuluu yleisesti huolehtia henkilön asianmukaisesta hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta henkilön tarpeet ja toiveet huomioiden.
• On tärkeä harkita, voisiko henkilö hoitaa palveluihin tai terveydenhoitoon liittyviä asioitaan tuetusti, vaikka tarvitsisi taloudellista edunvalvontaa. Joissain tilanteissa voi olla tarpeen laajentaa edunvalvojan määräys koskemaan myös henkilökohtaisia asioita kuten esimerkiksi asumiseen ja terveydenhuoltoon liittyviä kysymyksiä.
• Edunvalvoja henkilöä koskeviin asioihin (laajennettu edunvalvonta) määrätään ns. pienimmän puuttumisen periaatteella, eli riippuu siitä, minkälaisia henkilöä koskevia asioita on, joiden vuoksi tarvitaan edunvalvojan määräämistä. Tehdään ilmoitus edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä. Lääkärin täytyy puoltaa edunvalvontaa myös henkilöä koskeviin asioihin ja tälle täytyy olla jotain perusteita.

Lisätietoa: Edunvalvonta ja toisen asioiden hoitaminen (dvv.fi).

Raha-asiat

• Usein edunvalvonta koskee henkilön taloudellisia asioita. Tämä tarkoittaa, että edunvalvoja saa oikeuden hoitaa henkilön taloudellisia asioita, kuten pankkiasioita, laskujen maksua, varojen hallintaa ja huolehtia omaisuudesta, sekä tehdä sopimuksia ja sitoumuksia, jotka liittyvät talouteen. Edunvalvoja toimii aina päämiehen edun mukaisesti ja hänen tulee pitää kirjaa hoitamistaan asioista.
• Tehtävänä on myös pitää huolta, että henkilö saa hänelle lain mukaan kuuluvat etuudet ja tuet. Edunvalvoja pystyy tekemään hakemuksia asiakkaan puolesta ja seuraamaan niiden etenemistä.

Terveys- ja sosiaalipalvelut

• Laajennettua edunvalvontaa voidaan hakea, jos henkilö ei kykene ymmärtämään tai hoitamaan omia henkilökohtaisia asioitaan, esimerkiksi vaikean kehitysvamman vuoksi. Laajennettu edunvalvonta tarkoittaa, että edunvalvojan toimivalta ulottuu myös henkilön henkilökohtaisiin asioihin, kuten terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin.
• Tarve arvioidaan aina yksilöllisesti. Tällöin edunvalvoja voi esimerkiksi asioida sosiaalipalveluissa ja hyvinvointialueen palveluissa, saada tietoa henkilön terveydentilasta ja sosiaalipalveluista ja tehdä päätöksiä terveydenhuollon palveluista ja hoidoista.
• Edunvalvoja voi hakea henkilön puolesta Suomi.fi-valtuuksia, jotka mahdollistavat sähköisen puolesta asioimisen OmaKannassa. Lisätietoa: Edunvalvonnassa olevan puolesta asiointi  (www.suomi.fi).

Edunvalvonnasta voi kysyä tarkemmin Digi- ja väestötietoviraston puhelinpalvelusta suomeksi 0295 536 256 ja ruotsiksi 0295 536 305 (palveluajat: ma-pe 9-15) sekä Aikuisen edunvalvonta -sivulta löytyvästä Holhous chat -palvelusta (dvv.fi).

Suomi.fi-tunnusten käyttämisessä neuvontaa antaa Kansalaisneuvonnan (dvv.fi) asiakaspalvelu p. 0295 000 sekä chat-palvelu.

Ystävällisin terveisin,
Susanna Rieppo 
Kehitysvammaliitto