Tuettu vapaaehtoistoiminta

Vapaaehtoistoiminta on toimintaa, johon tullaan vapaaehtoisesti. Se tapahtuu toimijan vapaa-ajalla ilman palkkaa, omaehtoisesti, tavallisen ihmisen taidoin ja perustuu tasavertaiseen vuorovaikutussuhteeseen.

Vapaaehtoistoiminta on kansalaisoikeus, jonka tulisi kuulua kaikille. Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus tehdä itselle merkityksellistä vapaaehtoistyötä, vaikuttaa haluamiinsa asioihin ja osallistua oman yhteisönsä toimintaan omalla panoksellaan. Vapaaehtoistoiminnalla voidaan edistää osallisuutta.

Usein kehitysvammaiset ihmiset on totuttu näkemään vapaaehtoistyön kohteina eikä itse tekijöinä. Tuettu vapaaehtoistoiminta tuo vapaaehtoistoimintaan osallistumisen mahdollisuuden myös kehitysvammaisille ihmisille. Tuettu vapaaehtoistoiminta mahdollistaa osallistumisen silloin, jos tehtävistä ei selviä yksin tai jos ei pysty hakeutumaan vapaaehtoiseksi itsenäisesti.

Ennakkoluulot ja oletukset ovat usein suurin este ja haaste kehitysvammaisten ihmisten osallistumiselle vapaaehtoistoimintaan. Kun tehdään yhdessä ja tutustutaan toisiin, pelot ja ennakkoluulot murtuvat ja antavat tilaa yhteiselle tekemisen ilolle ja luovuudelle.

• Vapaaehtoistehtäviä voi myös rajata ja muokata sen mukaan, millaista osaamista ja tuen tarvetta vapaaehtoisilla on.
• Selkeästä viestinnästä hyötyvät kaikki. Kehitysvammaisten ihmisten haasteet ymmärtämiskyvyn alueilla vahvistavat viestinnän selkeyden tarvetta. Siksi kommunikoinnin ja viestinnän saavutettavuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Asenne ratkaisee kaiken. Kaikki voivat oppia toisiltaan!

Video - Tuettu vapaaehtoistyö. Päivi kertoo videolla, miten vapaaehtoistyöhön pääsee ja miltä tehtävissä toimiminen tuntuu. Porukoissa -hanke 2018-2020.

Kehitysvammaliiton Porukoissa-hankkeessa (2018–2020) tehtiin kokeiluyhteistyötä Mikkelin seurakuntayhtymän kanssa. Hankkeessa tuotettiin muun muassa asiaa konkretisoiva video Kehitysvammaliiton YouTube-kanavalle. Video kuvaa yhden esimerkkitarinan onnistuneesta tuetusta vapaaehtoistyön kokeilusta, jossa seniorien ulkoilutuksesta kiinnostuneelle Päiville löydettiin vapaaehtoistyötä yhdestä seniorien palvelukodista ja Päiville räätälöitiin tehtävässä tarvittava tuki.

Vapaaehtoistoiminnan suunnittelu

Sopivan vapaaehtoistehtävän suunnittelu kannattaa aina aloittaa vapaaehtoisen mielenkiinnon kohteista ja vahvuuksista: ”Mistä asioista pidät?”, ”Missä olet hyvä?”, ”Miten haluat auttaa muita?” Samalla on hyvä kertoa, mitä vapaaehtoisuus tarkoittaa ja esitellä vapaaehtoistoiminnan esimerkkejä ja mahdollisuuksia. Kun mielenkiinnon kohteet ovat selvillä, on hyvä käydä tutustumassa erilaisiin vapaaehtoistoiminnan paikkoihin ennen lopullista tehtävän valintaa.

Minua kuullaan -hankkeessa (2018–2020) kehitetyt Hyvän elämän kortit ovat erinomainen väline kehitysvammaisille henkilöille omien kiinnostuksen kohteiden tunnistamisessa.

• Lataa Hyvän elämän kortit: suomi, ruotsi, arabia, englanti, somali, venäjä.

Kehitysvammainen henkilö voi tuetusti toimia monissa tehtävissä. Tuki voi olla monenlaista, ja sitä voi tilanteen ja tarpeen mukaan räätälöidä.

Tuki voi olla esimerkiksi

• avustajan, lähihenkilön tai työparin antamaa tukea jossakin tehtävässä tai yhteisen kiinnostuksen äärellä
• mentorointityyppistä valmennusta, jossa kokeneempi henkilö ohjaa ja tukee vähemmän kokenutta henkilöä
• vapaaehtoistoiminnassa vakiintuneesti mukana olevan tarjoamaa tukea uudelle tulokkaalle
• jonkin järjestötoimijan mahdollistamaa tukea
• ryhmämuotoista tukea, jossa joku osaavista jäsenistä toimii vetäjänä - vetäjän roolia voidaan myös keskinäisesti vaihdella.

THL on tehnyt muistilistan asioista, jotka on hyvä huomioida vapaaehtoistoimintaa järjestettäessä:

1. Muista, että vapaaehtoistoimintaan osallistutaan aina oman kiinnostuksen ja innostuksen mukaan.

2. Selvennä vapaaehtoisten ja ammattilaisten roolit ja tehtävät itsellesi, työtovereillesi ja vapaaehtoisille. Pohdi, mitä erityistä lisäarvoa vapaaehtoisuus voisi toimintaanne tuoda.
3. Varaa resursseja. Vapaaehtoistoiminta ei ole ilmaista. Usein tarvitaan palkattu koordinaattori ja varoja esimerkiksi vapaaehtoisten koulutukseen.
4. Tarjoa erilaisia tapoja osallistua: pitkään sitoutuen ja projektiluontoisesti.
5. Perehdytä vapaaehtoinen kunnolla tehtäväänsä.
6. Tue apua tarvitsevia ja huomioi tuki myös resursseissa.
7. Tarjoa usein autettavana oleville mahdollisuuksia auttaa muita.
8. Korvaa vapaaehtoisille aiheutuvat kulut, jotta myös pienituloiset voisivat osallistua. Huomioi myös verotusasiat kulujen korvaamisessa.
9. Selvitä toiminnan vaikutus työttömyysturvaan, jos työskentelet työttömien työnhakijoiden kanssa.
10. Osallistumisesta voi olla tarpeellista tehdä kirjallinen sopimus, jos vapaaehtoistehtävä on vaativa tai jatkuva. Sopimus ei velvoita toimimaan. Siinä sovitaan yhteisistä pelisäännöistä.
11. Huolehdi vapaaehtoisten turvallisuudesta. Ota esimerkiksi vastuu- ja tapaturmavakuutus.
12. Kuuntele ja jaa päätösvaltaa. Tärkein resurssi vapaaehtoistoiminnassa on osallistujien into toimia.
13. Anna tunnustusta tehdystä työstä. Ruoka, kahvit, retket ja koulutukset ovat hyviä tapoja osoittaa arvostustasi. Aineettomat tunnustukset ja arvonannot ovat tärkeitä.

Esimerkkejä tuetun vapaaehtoistoiminnan järjestämisestä

Hyvänä esimerkkinä tuetusta vapaaehtoistoiminnasta on Kehitysvammatuki 57 ry:n organisoima Vekkari-toiminta, jossa vapaaehtoistehtävissä on apuna taustatukihenkilöitä ja koordinaattori.

Vekkarin toiminnan tavoitteena on, että kehitysvammaiset ihmiset pääsevät osallistumaan kiinnostaviin tapahtumiin, tapaamaan uusia ihmisiä ja toimimaan kiinnostavissa vapaaehtoistehtävissä. Vekkari toimii Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

• Mukaan vapaaehtoistoimintaan (Kehitysvammatuki 57 ry)

Tuetun vapaaehtoistoiminnan kokeiluja Espoon seurakuntayhtymän kanssa

Kehitysvammaliitto teki tuetun vapaaehtoistoiminnan kokeiluyhteistyötä Espoon seurakuntayhtymään kuuluvien Olarin ja Leppävaaran seurakuntien kanssa syksyllä 2021.

Tavoitteena oli oivalluttaa ja innostaa seurakuntia ja muita yhteisöjä kutsumaan ja ottamaan kehitysvammaisia ihmisiä mukaan vapaaehtoistyön tekijöiksi. Tavoitteena oli myös rohkaista kehitysvammaisia ihmisiä kokeilemaan vapaaehtoistyön tekemistä seurakunnissa.

Kirkon vuoteen 2026 ulottuva Ovet auki -strategia rohkaisee seurakuntien työntekijöitä avaamaan ovia ja tekemään työssään myös rohkeita kokeiluja. Strategiaa ollaan parasta aikaa levittämässä seurakuntiin kautta Suomen. Kehitysvammaliitto oli tässä kehittämistyössä etunojossa haastamassa seurakuntia toimimaan kehittämisen ja rohkeiden kokeilujen hengessä.

Kirkon vapaaehtoistoiminnan ”Jokainen on osallinen”-oppaassa todetaan seuraavaa:

• Seurakuntalaisten osallistuminen kuuluu seurakunnan perusolemukseen. Vapaaehtoistoiminta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kutsuu uusia ihmisiä mukaan.
• Osallisena oleminen kirkossa tarkoittaa sekä omien lahjojen ja osaamisen antamista yhteiseen käyttöön että osallisuutta siitä hyvästä, jota rakkauden ja vastuun yhteisössä on tarjolla.
• Osallisuus on paitsi tekemistä myös olemista: ihminen voi ottaa vastaan rakkautta ja armoa. Osallisuus on ensin olemuksellista ja vasta sen jälkeen tekemistä ja toimintaa. Ihmisen arvo ei määräydy hänen toiminta-aktiivisuutensa tai tehokkuutensa mukaan.
• Osallisuuden yhteisössä jokainen on arvokas Jumalan luomana, sellaisenaan.
• Osallisuuden yhteisössä ihmiseltä ei vaadita mitään. Sen sijaan häntä rohkaistaan palvelemaan ja antamaan panoksensa yhteisen tehtävän toteutumiseksi.
• Ihminen tarvitsee kokemusta, että on tarpeellinen ja että hänellä ja hänen tekemisillään on merkitystä muille.
• Vapaaehtoistoiminta tarjoaa mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä arkeen.

Kokemusasiantuntijan rooli on tärkeä kehittämisessä

Kokemusasiantuntijana seurakuntakokeiluiden suunnittelussa ja toteutuksessa oli alusta lähtien palkkioperusteisesti Henrik Särkkä. Hän toimii aktiivisesti lukuisissa seurakuntien ja kehitysvamma-alan järjestöjen vapaaehtoistehtävissä.

Särkkä vaikutti pilotointityön suunnitteluun ja toteutuksiin. Henrikin ehdotukset viitoittivat pitkälti myös taustoittavien haastateltavien ja pilotoijiksi kysyttävien valintaa. Henrik toi laajat yhteistyöverkostonsa kokeiluyhteistyön käyttöön. Tiukkojen tietosuojasäädösten vuoksi projektin koordinoija ei olisi ilman hänen apuaan tavoittanut kaikkia tarvittavia henkilöitä. Jos tarvittiin jonkun yhteystiedot, niitä kysyttiin Henrikiltä, joka puolestaan varmisteli asianomaisilta itseltään, onko hänellä lupa välittää yhteystietoja.

Särkkä on itse hyvä esimerkki siitä, miten tuettu vapaaehtoistoiminta voi muuttua aktiiviseksi ja monipuoliseksi, omaehtoiseksi ja oman kiinnostuksen ohjaamaksi vapaaehtoistyöksi. Hänen tekemänsä vapaaehtoistyö on uuden oppimista edistävää, ja se on muuttunut yhteiskuntaa muuttavaksi järjestö- ja kansalaisaktivismiksi.

Henrikille aktiivinen vapaaehtoistoiminta on tuottanut myös vakituisen palkkatyön seurakunnan palveluksessa Espoon tuomiokirkkoseurakunnan laitoshuoltajana.

Särkän tarina on hieno esimerkki aktiivisesta ja monialaisesta kansalaisuudesta. Hän ei ole antanut syntymäominaisuuksina saamiensa puhevamman, autismin eikä lievän kehitysvamman estää häntä määrätietoisesti ajamasta tärkeiksi kokemiaan asioita.

Poimintoja Henrik Särkän monipuolisesta toimijuudesta elämän eri osa-alueilla:

• Espoon tuomiokirkkoseurakunnan palveluksessa tuetussa palkkatyössä laitoshuoltajana jo kahdeksan vuoden ajan.
• Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Laaksolahden kappelin kirkkoväärtti.
• Espoon seurakuntayhtymän kehitysvammatyön diakonin apuna aina tarvittaessa.
• Espoon vapaaehtoisverkoston tunnustuksena ”Vuoden vapaaehtoinen 2013”-arvonimi.
• Ehdolla Kansalaisareenan vuoden vapaaehtoinen –tunnustuksen saajaksi 2019.
• Papunetin ohjausryhmän jäsen useita vuosia.
• Kehitysvammatuki 57 ry:n Vekkari-vapaaehtoistoiminnan ryhmien aktiivinen vetäjä mm. digivalmennuksissa useiden vuosien ajan.
• Espoon Kehitysvammatuki ry:n hallituksen monivuotinen jäsenyys.
• Me Itse ry:n Espoon-toiminnan kantava voima lähes yhdistyksen perustamisesta saakka jo yli 20 vuotta.
• Kehitysvammaisia työllistävän Väylä ry:n hallituksen monivuotinen jäsenyys.
• Espoon kuntavaaliehdokkaana keväällä 2021.
• Ehdokkaana Länsi-Uusimaan hyvinvointialuevaaleissa tammikuussa 2022.

Lue lisää: Henrik saa voimaa vapaaehtoistyöstä.

Yksilölliset kiinnostuksen kohteet edellä

Seurakuntien kehitysvamma-alan asiantuntemusta kokeilujen suunnitteluun toi Espoon seurakuntayhtymän kehitysvammatyön diakonina kahdeksan vuotta toiminut Minna Kovalainen.

• Vapaaehtoistoiminnan kokeilujen muotoilussa huomioitiin osallistujien omakohtainen kiinnostus ja kyvykkyys.
• Tuetun vapaaehtoistoiminnan kokeiluja teki räätälöidysti viisi kehitysvammaista henkilöä.

Vapaaehtoistoiminnan kokeiluja:

• Metsäretken opastus Espoon srk-yhtymän Pirttimäen ulkoilupäivässä.
• Kaverikoiratapaamisen järjestäminen Matinkappelin metsäkirkolla vastauksena henkilön kiinnostukseen koiraharrastusta kohtaan.
• Rantaretriittikävelyn ideointi kävelystä, luonnosta ja hengellisestä mietiskelystä kiinnostuneelle.
• Joulukorttipajan järjestäminen Chapplessa vastauksena askartelutoiveeseen.
• Vapaaehtoinen kokeili tiikerin roolia Vantaan Kehitysvammatuen ja Uudenmaan tukipiirin pop-up–perhepäivässä.
• Osallistuminen Olarin srk:n heijastinten jakotempaukseen Ison Omenan kauppakeskuksessa.
• Messuavustajan tehtävän kokeilu Leppävaaran kirkossa.

Ennen pilotointeja vallalla vaikutti yleisesti olevan näkemys siitä, että vapaaehtoistyöt määrittyvät tarjolle seurakunnista käsin. Näin ajattelivat sekä kehitysvammaiset ihmiset itse että seurakuntien työntekijät. Pilotoijat kokivat uudenlaiseksi ajattelutavan, jonka mukaan vapaaehtoistehtävät voisivat olla myös henkilön omista vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista lähteviä, uusiakin juttuja.

Tuetun vapaaehtoistoiminnan kehittämiskokeilut vaikuttavat sysänneen liikkeelle uutta oivallusta siitä, että kehitysvammaisia seurakuntalaisia voisi ottaa enemmän mukaan toimintaan.

Vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä opittiin seuraavaa:

• Jotta tuetusta vapaaehtoistyöstä tulisi luonteva toimintatapa seurakunnissa, tarvitaan ajattelutavan muutosta sekä vapaaehtoistyön tarjonnassa että sen vastaanotossa.
• Yhteistyön jatkuvuuden kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota myös syntyvään ensivaikutelmaan – kohtaamisten ja vastaanottamisen luontevuuteen.

Teksti: Sirkka Ruikkala (2022)