Tuen tarve vaihtelee

Melko vähän tukea tarvitsevat

Henkilöillä, jotka tarvitsevat melko vähän tukea, seksuaalinen kehitys on usein iänmukaista, ja heillä on kyky suunnata ja kontrolloida seksuaalisia impulssejaan. Usein haasteena on oppia sosiaalisen vuorovaikutuksen taitoja.

Erilaisissa alan henkilökunnalle suunnatuissa koulutustilaisuuksissa toistuvasti esiin nousevat sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet. Tässä haasteilla ei tarkoiteta niin sanottua haastavaa käyttäytymistä tai tilanteita, vaan arjessa tarvittavia taitoja tulla toimeen toisten kehitysvammaisten henkilöiden kanssa. Tämä näkyy esimerkiksi vaikeutena löytää kumppania tai ylläpitää suhdetta.

Sosiaalisten taitojen oppiminen alkaa jo lapsuusiässä. Erityisen tärkeää onkin tukea lasten välisiä kaverisuhteita. Kaveripiirissä lapset pääsevät harjoittelemaan taitoja. Samoin kuin tavalliset lapsetkaan eivät aina pärjää keskenään, tarvitsevat lapset, joilla on kehitysvamma, aikuisten tukea selvitäkseen erilaisista sosiaalisista tilanteista.

Suomessa on hyvin vähän tutkimusta kehitysvammaisten aikuisten sosiaalisista taidoista. Sosiaalisiksi taidoiksi luetaan ongelman ratkaisukyky, tilanteiden selvittämisen kyky sekä vaihtoehtojen löytäminen eettisesti ja moraalisesti hyväksyttävillä tavoilla. Sosiaaliset taidot ovat opittuja, eivätkä ne liity automaattisesti tietyn tyyppiseen temperamenttipirteisiin, kuten esimerkiksi seurallisuuteen. Sosiaalisissa taidoissa monet kehitysvammaiset aikuiset tarvitsevat melko paljon tukea. 

Rakentava sosiaalinen käytös edellyttää tervettä itseluottamusta, tasapainoista tunne-elämää ja harkinta- ja empatiakykyä. Myös kyky kontrolloida ja arvioida käytöstään kuuluvat hyvään sosiaaliseen käytökseen.

Monen kehitysvammaisen aikuisen yhteiskunnallinen ja yksilöllinen asema on heikko, ja edelleen monet asiat päätetään heitä kuulematta. Tämä vahvistaa lapsenomaisuutta ja riippuvuutta, vaikka nykyisen näkemyksen mukaan tarkoituksena olisi oppia itse päättämään omista asioista. Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen tukee itsetuntoa ja vahvistaa tunne-elämää. Nämä puolestaan tukevat sosiaalisia taitoja.

Hyvällä itsetunnolla varustettu voi pystyä myös pitämään puoliaan jopa kaikissa vakavimmissa tapauksissa, kuten hyväksikäytön vaaran uhatessa, tai hyvä itsetunto voi estää harjoittamasta naivia prostituutiota. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa ihminen myy itseään korujen tai muun materian toivossa.  

Melko paljon apua tarvitsevat

Osalla kehitysvammaisista ihmisistä on vaikeus tunnistaa eri-ikäisiä ihmisiä, sukupuolta tai sukupuolirooleja. Tämä voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että joidenkin ihmisten kiinnostus kohdistuu samaa sukupuolta olevaan. Tilanne saattaa aiheuttaa esimerkiksi asumispalveluissa monenlaista päänvaivaa, miten asiaan tulisi suhtautua tai mitä henkilöiden omaiset asiasta ajattelevat.

Yleensä mittarina voi käyttää, esimerkiksi sitä, onko molemmat kyseessä olevat henkilöt tyytyväisiä tilanteeseen vai onko toinen henkilö tilanteessa vasten tahtoaan. Näissä tilanteissa on tärkeää löytää oikeanlaisia välineitä, kuten kuvia ja piirtämistä (sosiaalisia tarinoita), joiden avulla tilannetta voidaan hahmottaa kaikille osa puolille selvemmäksi.

Melko paljon apua tarvitsevat ihmiset oppivat usein tuottamaan mielihyvää itselleen. Jos henkilö tyydyttää itseään jatkuvasti, kyseessä saattaa olla ongelmia orgasmin saamisessa. Silloin voidaan ottaa käyttöön masturbaatio-opetukseen tehtyjä videoita. Toinen asia, jossa henkilö voi tarvita tukea, on tunnistaa ne paikat, jossa on sallittua masturboida. Itseään ei voi tyydyttää toisten läsnäolessa asuntolassa tai koulussa, vaan se pitää aina tapahtua siihen erikseen sovitussa paikassa.

Omasta kehosta hyvää huolta pitäminen, niin hygienista kuin viehättävyydestä kuuluvat usein asioihin, joissa henkilöt voivat tarvita tukea. 

Jos henkilöä hoidetaan paljon, saattaa oman kehon kuuluminen itselle vääristyä. Se voi johtaa vaaraan joutua hyväksikäytetyksi.

Lähteet ja lisätietoa

• Liisa Keltikangas-Järvinen (2010) Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. WSOY
  
• Pia Henttonen (2009) PP-esitys Kehitysvammaisten ihmisten seksuaalinen kehitys.