"Me käytämme kuntoutuksessa toiminnallisia menetelmiä, yksi niistä on saviseikkailu eli savitöiden tekeminen. Siinä perheenjäsenet muovailevat ensin yksin ja lopuksi yhdessä perheelle tarinan, joka kertoo, miten he ovat selviytyneet elämän vaikeista tilanteista", kertoo kuntoutustyöntekijä, erikoissairaanhoitaja Kaija Pohjalainen Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksesta.

Huvituksessa järjestetään lastensuojelullista perhekuntoutusta, vammaisten ja sairaiden lasten kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta, avokuntoutusta ja tukipalveluja sekä osaamis- ja resurssikeskustoimintaa.

Huvitus sijaitsee Yläneellä noin 60 kilometrin päästä Turusta.

Savitöiden tekeminen liittyy perheen tarinaan, jossa avataan niitä voimavaroja, joita perheellä on perheen tietoiseen käyttöön. Huvituksen toimintaideana onkin löytää perheen voimat ja miettiä, minkälaisia keinoja he käyttävät ratkaistessaan ongelmia.

Saviseikkailu tarinaksi

"Usein kun perheet ovat tulleet meille kuntoutukseen, me käymme yhdessä läpi perheen tarinan. Siinä kuullaan, miten vammaisuus on todettu lapsessa tai miten esimerkiksi onnettomuuden takia vammautuminen on tapahtunut", Kaija Pohjalainen kuvailee.

Niin sanotun kriisikeskustelun jälkeen tulevat muut menetelmät. Perheet voivat itse valita erilaisista vaihtoehdoista, mihin toiminnallisiin tuokioihin he haluavat osallistua. Työntekijöiden tehtävänä on etsiä sopivat välineet, joilla tukea perhettä. Osalle perheistä se voi olla esimerkiksi savitöiden tekeminen.

Siinä perhe tai perheet kokoontuvat taidepajaan eli mesikseen yhdessä kuntoutustyöntekijän kanssa. Taustalla soi kaunis musiikki. Perheenjäsenten silmät on sidottu, eikä puhua saa. Kullekin annetaan pieni pala savea, josta he saavat muotoilla. Savesta perheenjäsenet työstävät sen mitä mieleen tilanteessa nousee. Pohjalaisen mukaan se on usein jokin luontoon liittyvä asia, kuten eläimet, kukat tai vesi.

Perheen savityöt yhdistetään yhdeksi teokseksi, ja perhe kertoo tarinan, jossa kaikkien savityöt näyttelevät osaansa. Tehtävänä voi olla esimerkiksi tehdä perheen selviytymistarina, missä näkyy mikä auttoi tai auttaa jaksamaan. Savitöiden tulee olla osa tarinaa. Tarinassa peilataan myös tulevaa ja sitä, miten he jaksavat perheenä eteenpäin.

"Savitöiden kautta kullakin perheenjäsenellä on tilaa kertoa, mikä asia on itse kutakin auttanut jaksamaan. Joissakin perheissä esimerkiksi äiti tai isä on puhunut perheen kaikkien jäsenten puolesta. Tässä kuitenkin nimenomaan halutaan, että kaikilla olisi mahdollisuus saada itse kertoa omista tunteistaan."

Pohjalainen kertoo, että mukana voi olla myös useampi perhe muovailemassa. Silloin toimitaan samalla tavalla, mutta lopuksi perheiden savityöt yhdistetään yhdeksi suureksi työksi ja he kertovat yhden yhteisen tarinan. Näissä tilanteissa keskeistä on vertaistuki. Perheet kuulevat, mikä on auttanut toisia perheitä pulmallisissa tilanteissa.

Saviseikkailua voi käyttää myös työnohjauksessa vastaavalla tavalla kuin perhekuntoutuksessa.

Saviseikkailun tarinan syntymisprosessi kuvataan. Video kertoo, miten vuorovaikutus toimii. Perheenjäsenet ja työntekijä katsovat yhdessä tarinan ja keskustelevat perheenjäsenten myönteisistä vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoista.

"Perheenjäsenet antavat palautetta itselleen ja toisilleen siitä, miten kukin osallistui tarinan kehittymiseen ja ryhmän selviytymiseen", kehittämispäällikkö Liisa Heino kertoo.

Videoavusteinen vuorovaikutuksen ohjaus soveltuu hyvin, kun halutaan tarkastella lapsen ja vanhempien välistä vuorovaikutusta. Siinä vanhemmat näkevät, miten lapset toimivat ja miten he itse toimivat lasten kanssa.

"Kun katsotaan kuvaa, perhe voi kertoa, miten vuorovaikutus toimii. Jos vanhemmilla on vamman ohella kasaantunut muita huolia jollakin elämänalueella – perheessä voi esimerkiksi olla työttömyyttä – vaikuttavat ne siihen, miten vanhemmat jaksavat ohjata lapsiaan myönteisesti."

Videoavusteisen vuorovaikutuksen ohjauksen avulla ihmiset näkevät paremmin myös sanattomat viestit, koska kuvaa voi kelata uudelleen nähtäväksi. Kuvasta perheenjäsenet voivat tunnistaa myös sen, minkälaisia tunteita heillä on erilaisissa tilanteissa. Tunteiden nimeäminen onkin yksi kuntoutuksen ydinkysymyksistä.

Videon avulla voidaan paremmin havannoida onnistuneita tilanteita ja perheenjäsenten kokemuksia. Työntekijän tehtävänä on aktivoida ja rohkaista asiakkaita puhumaan myönteisen kanssakäymisen merkityksestä perheen arkielämässä.